Peltometsäviljely ja puhtaan kehityksen mekanismi : Hiilitulon vaikutus peltometsäviljelyn kannattavuuteen : Case-tutkimus Etiopia, Sire

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto, Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, Taloustieteen laitos fi
dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry, Department of Economics and Management en
dc.contributor Helsingfors universitet, Agrikultur- och forstvetenskapliga fakulteten, Institutionen för ekonomi sv
dc.contributor.author Waldén, Pirjetta
dc.date.issued 2015
dc.identifier.uri URN:NBN:fi:hulib-201512144007
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/158974
dc.description.abstract Tutkimuksessa tarkasteltiin hiilitulojen vaikutusta peltometsäviljelyn kannattavuuteen. Peltometsäviljelymenetelmällä, missä yhdistetään monivuotiset puuvartiset ja yksivuotiset peltokasvit, on potentiaali sitoa enemmän hiiltä kuin yhteen lajiin perustuvat viljelymonokulttuurit. Hiilensidonta voi mahdollistaa peltometsäviljelyn pääsyn hiilikauppamarkkinoille. Hiilikaupan tulot voivat parantaa peltometsäviljelijöiden toimeentuloa. Tutkimuksessa määritettiin peltometsäviljelyn hiilitulot Etiopian Siressä. Vuotuiset hiilitulot riippuvat käytetyn peltometsäviljelyn hiilensidonnan sidontanopeudesta sekä hiilenhinnasta. Hiilensidonnan vaihtelun ja tulevaisuuden hintanäkymien epävarmuuden vuoksi, hiilitulot laskettiin eri arvoilla. Hiilitulot laskettiin kolmella eri hiilensidonnalla; matala (0,59 Mg ha-1 v-1), keskimääräinen (9,2 Mg ha-1 v-1) ja korkea (17,2 Mg ha-1 v-1) ja kolmella eri hiilenhinnalla; $8,4, $22,3 ja $40,2. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää hiilitulojen vaikutusta peltometsäviljelyn kannattavuuteen tutkimusalueella Etiopian Siressä. Tutkimuksen peltometsäviljelymallit luotiin kirjallisuuden ja Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen, MTT:n AlterClima-hankkeen (Suomen Akatemia, Päätös No. 127405) ilmastonmuutoksen hillinnän ja ruokaturvan synergiapotentiaalin tutkimuksessa (H. Kahiluoto ja K. Rimhanen) vuonna 2009−2010 Etiopian Siressä kerätyn aineiston perusteella. Luotujen peltometsäviljelymallien kannattavuutta verrattiin alueella vallitsevien viljelymonokulttuureiden kannattavuuteen, ennen ja jälkeen hiilitulojen. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, ovatko peltometsäviljelymenetelmät taloudellisesti kannattavampia kuin perinteiset viljelymonokulttuurit, miten hiilitulot vaikuttavat peltometsäviljelyn kannattavuuteen ja kuinka hiilitulot vaikuttavat peltometsäviljelyn ja monokulttuurin väliseen kannattavuuseroon. Tutkimuksen tulosten mukaan vuotuiset peltometsäviljelyn hiilitulot olivat matalalla hiilensidonnalla $4 – $18, keskimääräisellä $57 – $274 ja korkealla hiilensidonnalla $107 – $512. Peltometsäviljelyn nettotulot kasvoivat hiilikaupassa matalalla hiilensidonnalla 0,5 % - 3 %, keskimääräisellä 7 % - 49 % ja korkealla hiilensidonnalla peltometsäviljelyn nettotulot kasvoivat jopa 13 % - 92 %. Peltometsäviljelyalat olivat keskimäärin 4 kertaa kannattavampia kuin alueen yleisimmät (vehnän, ohran, maissin, teffin, durran, linssin) viljelymonokulttuurit, jo ennen hiilituloja. Peltometsäviljelyn hiilitulot kasvattivat monokulttuureiden ja peltometsäviljelyalojen välistä kannattavuuseroa 0,5 % - 80 %. Peltometsäviljely on tutkimuksen mukaan monokulttuureita kannattavampi. Hiilitulot kasvattivat peltometsäviljelyn kannattavuutta 0,5 % - 92 %, mutta hiilituloilla ei ollut merkittävää vaikutusta peltometsäviljelyn ja monokulttuureiden väliseen kannattavuuseroon, varsinkaan matalla ja keskimääräisellä hiilensidonnalla. fi
dc.description.abstract The objective of this thesis is to evaluate the effect of carbon (C) revenues on the profitability of agroforestry. It has been demonstrated that crop fields which includes trees and shrubs, i.e. agroforestry systems, can increase the amount of C sequestered when compared to monocropping systems. Thus C sequestered in agroforestry system can grant practitioners of agroforestry access to carbon markets. Therefore sequestered carbon can be a source of monetary gain to the practitioner in terms of carbon revenue. In this thesis, the monetary value of sequestered carbon is quantified for practitioners in the Ethiopian region of Sire. The value of annually sequestered C depends on the C accumulation rate and the sale price of the C. Since C prices vary widely among sequestration schemes and future C prices are uncertain, this thesis calculates the monetary benefit in a range of different values. The carbon value was calculated at three different C sequestration rates: low (0.59 Mg ha-1 v-1), average (9.2 Mg ha-1 v-1), and high (17.2 Mg ha-1 v-1) and at three different C prices: $8.4, $22.3, and $40.2. The aim of this thesis is to evaluate the effect of carbon revenue on the profitability of agroforestry in Ethiopian Sire. This thesis' agroforestry models have been created based on literature and fieldwork conducted during 2009-2010 AlterClima project (Academy of Finland, Decision No. 127405) by Natural Resources Institute Finland in the research of synergy between reducing climate change and improving food security (H. Kahiluoto and K. Rimhanen). The agroforestry models’ profitability was compared to the main monocropping systems’ profitability in the area, before and after carbon revenues. This thesis evaluates whether agroforestry is more profitable than monocropping, how much carbon revenue increases the profitability of agroforestry and how carbon revenue impacts the profitability ratio between them. In this thesis the annual carbon revenue of agroforestry was $4 – $18 at low sequestration rate, $57 – $274 at average rate, and $107 – $512 at high sequestration rate. Hence the monetary profit from carbon revenue increased as follows 0.5 % - 3 % at low sequestration rate, 7 % – 49 % on average and 13 % – 92 % on high rate. It was found that agroforestry was already on average 4 times more profitable than the main monoculture systems (wheat, barley, maize, teff, sorghum, lentil) in the area even before carbon revenues. After adding the carbon revenue, the net profitability of agroforestry systems increased by 0.5 % - to 80 % in comparison to monoculture systems. It was determined that agroforestry is more profitable than monocropping. Carbon revenue increased the profitability of agroforestry by 0.5 % – 92 %. However it seems that carbon revenue has no significant impact to the profitability ratio between agroforestry and monocropping especially on low and average carbon sequestration rates. en
dc.language.iso fin
dc.publisher Helsingfors universitet sv
dc.publisher University of Helsinki en
dc.publisher Helsingin yliopisto fi
dc.subject hiilikauppa fi
dc.subject peltometsäviljely fi
dc.subject Etiopia fi
dc.subject kannattavuus fi
dc.subject pienviljelijät fi
dc.subject ilmastonmuutos fi
dc.title Peltometsäviljely ja puhtaan kehityksen mekanismi : Hiilitulon vaikutus peltometsäviljelyn kannattavuuteen : Case-tutkimus Etiopia, Sire fi
dc.type.ontasot pro gradu-avhandlingar sv
dc.type.ontasot pro gradu -tutkielmat fi
dc.type.ontasot master's thesis en
dc.subject.discipline Miljöekonomi sv
dc.subject.discipline Environmental Economics en
dc.subject.discipline Ympäristöekonomia fi
dct.identifier.urn URN:NBN:fi:hulib-201512144007

Files in this item

Files Size Format View
Pirjetta_Walden_pg_2015.pdf 1.911Mb application/pdf View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record