Sisterhood, Natality, Queer : Reframing Feminist Interpretations of Hannah Arendt

Show full item record

Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-1896-7
Title: Sisterhood, Natality, Queer : Reframing Feminist Interpretations of Hannah Arendt
Author: Honkasalo, Julian
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Arts, Department of Philosophy, History, Culture and Art Studies, Gender studies
The New School for Social Research
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2016-01-23
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-1896-7
http://hdl.handle.net/10138/159340
Thesis level: Doctoral dissertation (monograph)
Abstract: Hannah Arendt (1906-1975) did not theorize gender as a political question. None of her major works deal with women s liberation, women s rights, or with gendered aspects of power. In her public life, she neither participated nor spoke up in favor of any feminist group. Yet, her works have generated a rich and polyphonic tradition of feminist scholarship. This dissertation provides the first monograph length, systematic examination of four decades of feminist responses to Arendt s political thought. In this study I ask how and for what purposes have feminist interpreters of Arendt singled out concepts and topics for scrutiny and debate in their efforts to understand the absence of a theory of gender in Arendt s oeuvre. Why has precisely Hannah Arendt been so widely and passionately read by feminist theorists, despite the fact that she did not engage in this field of inquiry at all? By analyzing and contextualizing how each text in feminist secondary literature on Arendt constitutes a distinct response to her silence on gender, and by then grouping these responses, this study finds that feminist efforts to make sense of the absence of a theory of gender in Arendt s political thinking can best be understood through a threefold categorization. First, Anglophone, early second wave sisterhood-interpretations approach Arendt through the conceptual pairs of the public and the private , and the social and the political , arriving at the conclusion that Arendt is a masculine anti-feminist. Second, Continental, French and Italian interpretations operate with Arendt s concept of natality and regard Arendt as a female genius. Finally, postmodern and queer readings highlight concepts such as unique distinctness , speech and action and pariahdom , establishing Arendt as a precursor to feminist elaborations on performativity as well as critiques of identity politics. I contend that taken together, these three feminist perspectives form a prism through which Arendt s enigmatic silence on gender becomes meaningful. At the same time, the history of contemporary feminist political theorizing emerges as a highly polyphonic tradition. Hence, there is no single, univocal feminist theory or feminism that can be applied to Arendt s texts in order to answer the question of how and why she left questions related to gender and sexuality unanswered. Instead, Arendt s account on gender and sexuality can only be grasped through multiple perspectives and multiple feminist voices.Hannah Arendt (1906-1975) ei teoretisoinut tuotannossaan sukupuolta poliittisena kysymyksenä. Hänen teoksensa eivät käsittele naisasialiikettä, naisten oikeuksia tai esimerkiksi vallan sukupuolittuneisuutta. Julkisessa elämässään Arendt ei puhunut aikansa feminististen liikkeiden puolesta eikä kuulunut mihinkään feministiseen järjestöön. Tästä huolimatta Arendtin tuotantoa on jo neljän vuosikymmenen ajan tutkittu nimenomaan feministisestä näkökulmasta. Väitöskirjassani analysoin systemaattisesti Arendtin filosofian herättämää feminististä keskustelua. Teos on ensimmäinen aihetta käsittelevä monografia. Väitän, että feministiset Arendt-tulkinnat voidaan jakaa kolmeen eri tulkintalinjaan sen perusteella, miten ne selittävät sen, että Arendt ei teoretisoinut sukupuolta ja seksuaalisuutta. Amerikkalaiset, toisen aallon teoreetikot kritisoivat Arendtin tekemää julkisen ja yksityisen tilan erottelua ja pitävät sen vuoksi häntä maskuliinisena antifeministinä. Ranskalaiset ja italialaiset tulkinnat painottavat Arendtin syntyvyyden (natality) käsitettä teoretisoidakseen hänen tuotantoansa feminiinisenä ajattelun ja kirjoittamisen tapana ja jopa naisellisen nerouden muotona. Postmodernit ja queer-tulkinnat taas analysoivat Arendtin käsitystä puheen ja toiminnan performatiivisuudesta sekä pariah-vastarinnasta ja väittävät, että Arendt oli identiteettipolitiikan kritiikin edeltäjä. Esitän tutkimuksessani, että feministiset Arendt-tulkinnat valaisevat Arendtin suhdetta sukupuolta ja seksuaalisuutta käsitteleviin poliittisiin ja filosofisiin kysymyksiin nimenomaan erilaisten ja jopa keskenään ristiriitaisten kantojen kautta. Arendt-tulkintojen valossa feministinen poliittisen ajattelun perinne itsessään taas näyttäytyy rikkaana ja moniäänisenä.
Subject: Gender Studies
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Sisterho.pdf 958.5Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record