Kohti kirjan oppia : Vanhan Suomen talonpoikien kirjallistuminen Ruotsin kuningaskunnan ja Venäjän keisarikunnan luterilaisuuden risteymässä 1721-1811

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto, teologinen tiedekunta, Kirkkohistoria fi
dc.contributor Helsingfors universitet, teologiska fakulteten sv
dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Theology en
dc.contributor.author Vauhkonen, Ville Aleksi fi
dc.date.accessioned 2016-01-05T07:17:16Z
dc.date.available 2016-01-20 fi
dc.date.available 2016-01-05T07:17:16Z
dc.date.issued 2016-01-30 fi
dc.identifier.uri URN:ISBN:978-951-51-1796-0 fi
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/159347
dc.description.abstract Book history in Old Finland Ville Vauhkonen s dissertation examines the development of literacy and the literary world in the areas that Russia gained from Sweden following the peace treaties of Uusikaupunki (1721) and Turku (1743), territories now known as Old Finland (or the Viipuri Governorate), and analyzes the literary world in these areas. The 18th century expressly characterizes a major turning point in the progress of literacy and the literary world in Old Finland. The process could be termed a spreading of peasant literacy . This dissertation studies the shift by examining how literacy was taught in Old Finland, how popular education was governed and administered, how literacy skills were taught, what kind of a literary world opened to the local people who had learnt to read and where these books came from. Church registers serve as the main source of research data providing references in to literacy skills. These references, which are rather open to interpretation, are analysed by comparing them to notes in consistory inspection records and records on book possessions in estate inventory deeds. In Old Finland popular teaching was led by the diocesan chapters of Viipuri and Hamina. That is why their decision making processes are here investigated by inspecting data from consistory records. The Crown of Russia showed an increasing interest in popular education throughout the century. Familiarity with the background of the Russian Empire is necessary in order to understand the decision making processes of the diocesan chapters in Old Finland. I have also studied the history of the birth of Finnish-language literature and book trade routes in Old Finland. These, in turn, offer insight into what the literary-cultural world was like in the area, a Lutheran intersection between the Kingdom of Sweden and the Russian Empire. In the Uusikaupunki Peace Treaty Estonia and Livonia south of the Gulf of Finland were also annexed to Russia. They stand out as the most important points of comparison for the development of literacy in Old Finland. Popular education in these regions was governed by the same colleges of justice, and the developments in Estonia and Livonia reveal that the aspects that distinguish popular education in Old Finland from its Swedish counterpart are explicitly rooted in the 18th-century modernization efforts of the Russian Crown. Lutheranism in the Russian Empire had a tangible effect on the literary world of Old Finland. The centres of Russian Lutheranism were Livonia and St Petersburg. Direct sources on the history of Old Finland can also be found in Estonia, since both the town schools and book censorship in old Finland came under the governance of the University of Tartu in 1804. These sources have been carefully studied for this dissertation. Comparisons especially in terms of literacy skills are also made with Ingria, St Petersburg and the Finnish territories under Swedish rule. The study of the development of literacy clearly points out the dispersion among the territories of Old Finland. These were, after all, an area arbitrarily defined by the two peace treaties, including parts of Karelia north of Lake Ladoga, parts of southern Savonia (central/eastern Finland), traditional core areas of the Kingdom of Sweden like the Vyborg region but also the county of Käkisalmi (Kexholm) which had not become Lutheran until the 17th century. This regional diversity of Old Finland has very rarely been dealt with in academic research. Finally, the Finnish-language literature produced in Old Finland especially illustrates the large extent to which literary influences were passed on to Finland through Estonia. The issue entails broader significances, too, but in the case of Old Finland the importance is evident. In Old Finland, Estonia and Livonia the systematic efforts of to establish literacy that had begun in the late 17th century continued throughout the 18th century. The teaching was based on a church law issued in 1686 which remained in force in the mentioned regions after the peace treaties. It yielded results slowly and laboriously but surely. Pietistic Lutheranism, favoured by the Russian Empire, reformed the practisees of popular education significantly over the course of the century. Genuine literacy finally became the goal of the teaching and started to gain ground. Hence these efforts in the 18th century give root to literacy eventually led to the birth of the press in the next century, as well as national and religious revivalism and the emergence of peasant writers. All these developments presupposed a peasant audience who knew their alphabet. This makes popular education in the 18th century a topic well worth the research en
dc.description.abstract Vanhan Suomen talonpoikien kirjallistuminen Pastori Ville Vauhkonen väitöskirja Kohti kirjan oppia. Vanhan Suomen talonpoikien kirjallistuminen Ruotsin kuningaskunnan ja Venäjän keisarikunnan luterilaisuuden risteymässä 1721-1811 esitetään julkisesti väitöksessä Helsingin yliopistossa 30.1. 2016. Kokonaisuutena 1700-luku oli lukutaidon yleistymisen vuosisata Euroopassa. Niin se oli myös Venäjän keisarikuntaan kuuluneessa Vanhassa Suomessa, minkä tutkimuksessa läpikäyty rippikirja-aineisto selvästi osoittaa. Vanhan Suomen talonpoikien lukutaidon yleistymiseen löi leimansa koko 1700-lukua hallinnut Venäjän kruunun modernisaatiopolitiikka. Sen seurauksena Vanhassa Suomessa toisin kuin Ruotsiin kuuluneessa Suomessa pitäjänkouluista tuli keskeinen osa kansanopetusta jo 1700-luvun aikana. Koulut toivat lukutaitovaatimuksen tullessaan, ja se yhdessä 1600-luvun luterilaisen perinnön ohella synnytti Vanhaan Suomeen varsin tehokkaan kansanopetuksen. Venäjän keisarikunnan uuden pääkaupungin Pietarin luterilaisuus oli Pietari Suuren ajoista lähtien kuitenkin erilaista kuin Ruotsin kuningaskunnan luterilaisuus. Se oli hallelaista pietismiä. August Herman Francke myös suoranaisesti ohjeisti tsaari Pietari Suurta pitäjänkoulujen perustamisessa. Näin Vanhan Suomen kansanopetus toimi Ruotsin ja Venäjän valtakuntien luterilaisuuden jännitekentässä. Vanhaa Suomea ja sen kansanopetusta hallinnoitiin Venäjän keisarikunnassa Eestinmaan, Liivinmaan ja (Vanhan) Suomen oikeuskollegiosta käsin. Siten nämä alueet myös niputettiin Venäjän kruunun katsannossa samaksi kokonaisuudeksi. Pietistiset vaikutteet tulivat Vanhaan Suomeen nimenomaan Baltian kautta. Erityisesti Liivinmaan toimijat olivat myös koko keisarikunnan modernisaatiopolitiikan keskeisiä muotoilijoita monessa tapauksessa. Tältä pohjalta Tallinnasta tuli Vanhalle Suomelle tärkeä kirjakaupunki. Siellä painettiin useita suomenkielisiä kirjoja 1700-luvun mittaan, yhtenä keskeisimpänä pietistinen teos nimeltä Jumalisuuden harjoitus (1759). Lisäksi Tallinnassa painettiin Vanhaa Suomea varten kansanopetuksen peruskirjallisuutta: Aapinen (1748,1754), usean kerran Gezeliuksen katekismus Lasten paras tawara (1722, 1772, 1783, 1790, 1793, 1803) sekä suomenkielinen koko Raamattu eli Biblia (1777). Tallinnasta tuli Vanhaan Suomeen myös sen ainoa oma kirjanpainaja. Martin Christoph Iversen piti kirjapainoaan Viipurissa vuosina 1797-1800. Hänen painamissaan almanakoissa olleista suomenkielisissä teksteistä (1798, 1800, 1807) näkyy hyvin se, mitä lukemaan oppineen Vanhan Suomen talonpojan oli tarkoitus tavailla. Venäjän kruunun modernisaatiopolitiikka alkoi Katariina Suuren valtakaudelta alkaen muuttaa ajatteluaan pietismistä valistuksen äänenpainoihin. Valistushenkinen hyödyllinen tieto oli Iversenin painamien almanakkojen ydinsisältöä. Venäjän kruunun toimien ansiosta kansanopetuksen instituutiot mahdollistivat hyppäyksen talonpoikien kirjallistumisessa. Talonpoikien vastahakoisuus hidasti kuitenkin huomattavasti lukutaidon yleistymistä, olkoonkin että Vanha Suomi oli Eestinmaan ja Liivinmaan ohella koko keisarikunnan lukukykyisimmät alueet 1800-luvulle tultaessa. Venäjän keisarikuntaan kuuluminen toi kuitenkin itäiseen Suomen kirjallistumiseen baltialaisperäisiä piirteitä, jotka heijastuivat pitkälle 1800-luvulle erottaen sen kirjahistoriaa läntisen Suomen perinteistä. fi
dc.language.iso fi fi
dc.publisher Ville Vauhkonen fi
dc.rights Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. fi
dc.rights This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. en
dc.rights Publikationen är skyddad av upphovsrätten. Den får läsas och skrivas ut för personligt bruk. Användning i kommersiellt syfte är förbjuden. sv
dc.subject teologia/kirkkohistoria fi
dc.title Kohti kirjan oppia : Vanhan Suomen talonpoikien kirjallistuminen Ruotsin kuningaskunnan ja Venäjän keisarikunnan luterilaisuuden risteymässä 1721-1811 fi
dc.type.ontasot Väitöskirja (monografia) fi
dc.type.ontasot Doctoral dissertation (monograph) en
dc.type.ontasot Doktorsavhandling (monografi) sv
dc.ths Arffman, Kaarlo fi
dc.ths Laine, Tuija fi
dc.ths Laine, Esko M. fi
dc.opn Karonen, Petri fi
dc.type.dcmitype Text fi

Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record