Adolescents' Participation and Agency in Food Education

Abstract

This dissertation examines food education from the perspectives of adolescents participation and agency. The study builds on a social constructivist understanding of learning and draws methodological inspiration from child-hood sociology. The empirical part of the study is based on two data-sets: Nordic survey data (N=1539) collected in 2006−2007 and data from a qualitative case study (2012−2013), which focused on 9th grade students in one Finnish school (14−17 years).

The dissertation is compiled from four original publications. Articles I and II examine Nordic adolescents school lunch patterns and their considerations of meal choices in the family context. Articles III and IV examine adolescents school lunch practices as an educational resource and the challenges of school-based participatory research with young people. The results drawn from the comparative Nordic data-set function as a broader background, against which the results from the qualitative case study are discussed in this summary. The study is based on an interdisciplinary and multimethod research design, and has combined qualitative and quantitative data in an interpretive integration (i.e., a combination of qualitative and quantitative results at the stage of theoretical interpretation).

The overall aim of the dissertation is to explore how adolescents views on their food practices could be more thoroughly used as an educational resource and how their participation and agency could be better supported in food education. This dissertation concludes that future work on adolescents participation and agency in food education would benefit from enhancing intergenerational dialogue and from approaching food-related learning as dynamic processes that reach beyond formal schooling.

Väitöskirja kuuluu kasvatustieteen alaan ja tarkastelee ruokakasvatusta nuorten osallisuuden ja toimijuuden näkökulmista. Tutkimus nojaa sosio-konstruktivistiseen oppimiskäsitykseen ja ammentaa metodologisia vaikutteita lapsuuden sosiologian alueelta. Väitöskirjan empiirinen osuus pohjautuu kahteen aineistokokonaisuuteen: Vuosina 2006−2007 toteutettuun pohjoismaiseen kyselytutkimusaineistoon (N=1539) sekä laadulliseen tapaus-tutkimusaineistoon (2012−2013), joka rajautui yhden suomalaiskoulun yhdeksäsluokkalaisiin oppilaisiin (14−17 vuotta).

Väitöskirja koostuu neljästä osajulkaisusta. Artikkelit I ja II käsittelevät pohjoismaisten nuorten kouluruokatottumuksia sekä nuorten näkemyksiä ateriavalinnoistaan perhekontekstissa. Artikkelit III ja IV käsittelevät nuorten kouluruokakäytäntöjä kasvatuksellisena voimavarana sekä koulukontekstissa toteutettavan, nuoria osallistavan tutkimuksen haasteita. Väitöskirjan tiivistelmäosassa pohjoismaiseen aineistoon pohjautuvat tutkimustulokset toimivat taustana, jota vasten laadullisen tapaustutkimuksen tuloksia peilataan. Tutkimus pohjautuu monitieteiseen ja monimenetelmäiseen tutkimusasetelmaan ja yhdistää määrällisiä ja laadullisia aineistoja tulkinnalli-sen integraation kautta (ts. määrälliset ja laadulliset tutkimustulokset on yhdistetty teoreettisen tulkinnan vaiheessa).

Väitöskirjan kokonaisuus tarkastelee tapoja, joiden avulla nuorten näkemyksiä heidän ruokakäytännöistään voitaisiin hyödyntää aiempaa monipuolisemmin kasvatuksellisena resurssina ja joiden avulla nuorten osallisuutta ja toimijutta voitaisiin paremmin tukea osana ruokakasvatusta. Nuorten osallisuuden ja toimijuuden huomioivan ruokakasvatuksen kehittämiseksi ehdotetaan tutkimuksellisia lähestymistapoja, jotka vahvistavat sukupolvien välistä dialogia ja jotka lähestyvät ruokaan liittyvää oppimista formaalin koulun ulkopuolelle ulottuvina, dynaamisina prosesseina.