Suomen lintujen uhanalaisuus 2015

Show simple item record

dc.contributor.author Tiainen, Juha
dc.contributor.author Mikkola-Roos, Markku
dc.contributor.author Below, Antti
dc.contributor.author Jukarainen, Aili
dc.contributor.author Lehikoinen, Aleksi
dc.contributor.author Lehtiniemi, Teemu
dc.contributor.author Pessa, Jorma
dc.contributor.author Rajasärkkä, Ari
dc.contributor.author Rintala, Jukka
dc.contributor.author Sirkiä, Päivi
dc.contributor.author Valkama, Jari
dc.date.accessioned 2016-01-15T07:08:49Z
dc.date.available 2016-01-15T07:08:49Z
dc.date.issued 2016-01-15
dc.identifier.isbn 978-952-11-4552-0 fi
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/159435
dc.description.abstract Suomen lintujen uhanalaisuustarkastelu tehtiin vuonna 2015 samoilla Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) kriteereillä kuin vuosien 2010 ja 2000 tarkastelut. Tarkasteltavina oli 248 lajia, joista uhanalai-suusarvio tehtiin 244 lajille. Suosirrin kaksi alalajia tarkasteltiin erikseen, joten tarkasteltavia taksoneita oli 249. Suosirrin alalajit rinnastettiin lajeihin tarkastelussa. Arvioiduista 245 lajista 87 (36 % arvioiduista) on uhanalaisia, 23 (9 %) silmälläpidettäviä ja 135 (55 %) elinvoimaisia. Uhanalaisista lajeista on 13 (5 %) äärimmäisen ja 36 (16 %) erittäin uhanalaisia sekä 38 (16 %) vaarantuneita. Uhanalaiset ja silmälläpidettävät lajit muodostavat yhdessä punaisen listan, jolla on siis 110 lajia (45 % arvioiduista). Edellisessä arvioinnissa uhanalaisia oli 59 (24 %), silmälläpidettäviä 30 (13 %) ja elinvoimaisia 152 (63 %) ja punaisen listan lajeja 89 (37 %). Uhanalaisuus jakautuu lintulahkojen kesken epätasaisesti. Erityisesti sorsalinnuissa, päiväpetolinnuissa ja kahlaajalinnuissa on uhanalaisia ja punaisen listan lajeja enemmän kuin koko lajistossa keskimäärin, kun taas pöllölinnuissa ja varpuslinnuissa osuudet ovat pienempiä. Pääelinympäristötyypeittäin tarkasteltuna rantojen, avotunturin, Itämeren ja sisävesien linnustossa on enemmän uhanalaisia lajeja kuin koko lajistossa; soiden linnustossa punaisen listan lajeja on enemmän, mutta uhanalaisten osuus on koko lajistoa vastaava. Metsien lajistossa uhanalaisten ja punaisen listan lajien osuudet olivat selvästi pienemmät kuin koko lajistossa. Uhanalaisuutta aiheuttavista tekijöistä elinympäristön muutokset niin pesimäalueilla kuin muuttoreittien varrella ja talvehtimisalueilla ovat tärkeimpiä. Myös pyynti ja metsästys ovat tärkeitä uhanalaisuutta ai-heuttavia tekijöitä, mutta ei niinkään meillä kuin muuttoreittien varrella ja talvehtimisalueilla. Metsästys meilläkin voi olla uhkatekijä, mutta siihen on aina mahdollista reagoida metsästyslainsäädännön mukaisilla rauhoituksilla. Arviointi tehtiin myös kahden Itämerellä talvehtivan lajin talvikannoille, allille (elinvoimainen) ja allihaah-kalle (äärimmäisen uhanalainen). Muiden itämerellä talvehtivien lajien talvikannat ovat kasvussa, eikä muuta arviointia tehty niiden osalta. Arvioinnin yhteydessä päivitettiin alueellinen uhanalaistarkastelu, joka tehtiin nyt (samoin kuin aiemmin-kin) metsäkasvillisuusvyöhykkeittäin. www.ymparisto.fi/punainenlista/2015linnutjanisakkaat fi
dc.language.iso fi fi
dc.publisher Ympäristöministeriö fi
dc.relation.ispartofseries Erillisjulkaisu fi
dc.subject IUCN fi
dc.subject lajiston suojelu fi
dc.subject punainen lista fi
dc.title Suomen lintujen uhanalaisuus 2015 fi
dc.title.alternative The 2015 Red List of Finnish Bird Species fi
dc.type Kirja
dc.subject.ysa uhanalaisuusarviointi fi

Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Suomen_lintujen_uhanalaisuus_2015.pdf 3.836Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record