Suomen rahoitusmarkkinoiden murros 1980-luvulla : Oikeushistoriallinen tutkimus

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-264-631-6
Title: Suomen rahoitusmarkkinoiden murros 1980-luvulla : Oikeushistoriallinen tutkimus
Author: Kari, Markus
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Law
Publisher: Into Kustannus Oy
Date: 2016-02-13
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-264-631-6
http://hdl.handle.net/10138/159545
Thesis level: Doctoral dissertation (monograph)
Abstract: Why did the norms governing the Finnish financial markets changed fundamentally over the 1980 s? To answer, this study applies the methodological framework of contemporary legal history: legal change is being placed to its relevant societal contexts. The 1980 s is a central decade in the transformation of the post-war Finnish society known as the Second republic to the Third republic, integrated to Europe. Also the nationalistic Finnish financial system characterized by regulation of interest rates, foreign exchange controls, and bank-centrality was transformed by creating new financial markets. The economic decision makers began to see Finland in the reference group of industrialized western or Nordic nations. The first perspective to the legal change is deregulation: dismantling the controls over interest rates and foreign exchange. Deregulation was in essence a long line of minor decisions taken by Bank of Finland. As a result, the law regarding finance was on a change. The second perspective to the change is reregulation: the birth of laws governing new markets and reformation of existing financial market laws. Such process was led by the senior officials of ministry of justice and ministry of finance. Reregulation was needed to create new financial markets. Such development was accepted by the main stream politicians. The process of change can be divided into three phases. The prime operator during the first period (end of the 1970 s around 1985) was Bank of Finland. Based on the analysis done by its economists, the central bank allowed more room for the private actors in the market. There is no evidence suggesting that Bank of Finland communicated its market creating plans to other economic policy makers or the general public. During the second period, (about 1986 87) two consecutive majority governments gave the mandate of legislating the stock markets and the option markets. Bank of Finland continued its deregulation. During the third period (from around 1988), the deregulation was finalized by Bank of Finland. A new round of legislation was passed, following closely the example of the European Communities. The third period can be labeled pre-integration, as Europeanization of the market took place before any political decisions to join the accelerating integration were taken. The three periods of legal change reflect pragmatic reactions to the 1980´s grand political changes in Finland and in Europe. The economic and political force of the Soviet Union was diminishing and European integration was accelerating. By the end of the decade a hubris of European integration existed in the Finnish society. A change parallel to the change in the financial markets can be seen within the human rights paradigm: Europeanization and more international perspective caused fundamental changes.Tutkimuksen kohteena ovat Suomen rahoitusjärjestelmässä 1980-luvun mittaan tapahtuneen murroksen oikeudelliset ulottuvuudet. Rahoitusjärjestelmän rakenteellinen muutos oli taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti merkityksellinen prosessi ja siten keskeinen Suomen lähihistorian ymmärtämisen kannalta. Tutkimuksessa perehdytään siihen, miten ja miksi Suomen finanssikapitalismista ja kansallisesta kapitalismista siirryttiin kohti vapaampia markkinarakenteita 1980-luvun mittaan. Suomen talousmalli on aina muotoutunut kotimaisten poliittisten ja taloudellisten intressien vaikutuksesta, mutta on samalla ollut altis kansainvälisille muutoksille. Tutkimuksen käsittelemän rahoitusmarkkinoiden murroksen laajempi konteksti voidaan nähdä siirtymässä toisesta tasavallasta kolmanteen tasavaltaan. Oikeudellisessa muutoksessa kyse oli poliittisten ja taloudellisten hallintamallien rakennemuutoksesta. Muutos voidaan jakaa kolmeen vaiheeseen. Ensimmäinen vaihe, deregulaatio, ajoittuu 1970-luvun loppuvuosista noin vuoteen 1985. Ajanjaksoa hallitsivat Suomen Pankin hallinnollisina päätöksinä toteuttamat vapauttamistoimet ja markkinoilta lähtöisin olevat muutostrendit, etenkin harmaan rahan markkinoiden kasvu ja talouselämän kansainvälistyminen. Toinen vaihe, reregulaatio, tapahtui vuosina 1985 1987. Tuolloin tehtiin poliittisesti merkittäviä päätöksiä rahoitusmarkkinalainsäädännön kehikon muuttamisesta. Tietoisuus rahoitusmarkkinoiden toimintaympäristön muutoksesta alkoi välittyä yhteiskunnan eri puolille. Muutos tuli selväksi viimeistään vuonna 1988, jolloin oli edetty vapautumisen kolmanteen vaiheeseen. Tässä esi-integraatioksi nimetyssä vaiheessa kotimaista rahoitusmarkkinoiden järjestelmää ryhdyttiin sovittamaan eurooppalaisiin rakenteisiin. Rahoitusmarkkinoiden murrosprosessissa on kronologisen kolmijaon lisäksi havaittavissa kaksi puolta: vanhoja juridisia normeja purkava deregulaatio ja uusia luova reregulaatio. Deregulaatiossa keskuspankin tavoitteena oli osallistua maailmanlaajuiseen kehitykseen yhdenmukaistamalla talouspolitiikkaa muiden teollisuusmaiden kanssa. Reregulaation kulkuun puolestaan vaikuttaa äkillinen reagointi rahoitusjärjestelmän murroksen aiheuttamaan sääntelytarpeeseen. Kehityksen taustalla ei ollut yksiselitteistä suunnitelmaa tai strategiaa. Tutkimus osoittaa, että Suomen Pankki ei onnistunut viestimään talouspoliittisista visioistaan siten, että julkinen valta olisi voinut koordinoida muutosprosessia.
Subject: oikeustiede
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record