Enhancing children's participation in early childhood education through participatory pedagogy

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto, käyttäytymistieteellinen tiedekunta, opettajankoulutuslaitos fi
dc.contributor Helsingfors universitet, beteendevetenskapliga fakulteten, institutionen för lärarutbildning sv
dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Department of Teacher Education en
dc.contributor.author Kangas, Jonna fi
dc.date.accessioned 2016-01-20T07:26:16Z
dc.date.available 2016-02-09 fi
dc.date.available 2016-01-20T07:26:16Z
dc.date.issued 2016-02-19 fi
dc.identifier.uri URN:ISBN:978-951-51-1833-2 fi
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/159547
dc.description.abstract Children's participation in early childhood education has raised concern and discussion in the international researches lately. Young children have been considered to have lack of participation experiences in early education settings because of institutional policies, social understanding about childhood and perspectives of educators (Bae, 2009; Emilson and Folkesson, 2006; Smith, 2002). Focus of children as active agents of their own development through sociocultural learning paradigm the approach of participatory learning has been considered important in early childhood education and research (Berthelsen, Brownlee and Johansson, 2009). This approach of children's learning views participation as a developing and dynamic cultural phenomenon. This research is focusing on the educators' perspectives and the conceptions of children's participation in everyday pedagogic practices and is based on a survey conducted in early childhood education in Metropolitan area of Helsinki in 2010. The survey was realized in the VKK-Metro development and research project funded by the Ministry of Social and Health affairs. The participants represented 1114 working teams from 350 kindergartens. The working teams included 3721 educators taking care of 19 907 children. The analytical framework of research is based on an abductive approach conducted with mixed methods. The findings indicate that children's voice was considered important by educators. Also opportunities to make independent initiatives and choices were considered as a right and an item of learning and of developing of skills of participation. However children's chances to participate in decision making process and pedagogical processes were weak because of challenges of children's participation experienced by educators. These challenges were connected to both institutional issues, such as routines and adult-child-ratios, and professional skills and beliefs about children's competence. According to findings of this research children's participation is understood to include such aspects as having opportunities to have an influence in their learning and the culture of kindergartens, becoming respected and listened to by educators and having chances to practice responsibility and self-regulation. The role of educators as facilitators of children's participation is found essential and the research builds knowledge of children's participation through framework of participatory pedagogy in early education context. Through this framework the challenges of children's participation could be reflected and a culture of developing participation built in co-operation between educators, children and political and social environment of early childhood education. en
dc.description.abstract Lasten osallisuus ja sen puutteet varhaiskasvatuksen käytännöissä ovat nousseet tutkimuksen keskeisiksi elementeiksi viime aikoina. Pienten lasten osallisuuden toteutumisesta varhaiskasvatuksen kontekstissa on löydetty puutteita, joita aiheuttavat institutionaaliset rakenteet, yhteiskunnallinen käsitys lapsuudesta sekä kasvattajien käsitykset (Bae, 2009; Emilson ja Folkesson, 2006; Smith, 2002). Erityisesti sosiokulttuuriseen oppimiskäsitykseen keskittyvissä tutkimuksissa on osoitettu lapset oman kehityksen ja oppimisen säätelijöinä pystyviksi toimijoiksi (Berthelsen, Brownlee ja Johansson, 2009). Tähän näkemykseen pohjaa varhaiskasvatuksen kontekstissa käsitys osallisesta oppimisesta. Tässä tutkimuksessa lasten osallisuutta tarkastellaan kehittyvänä ja dynaamisena osana lasten sosiaalista ympäristöä. Tutkimuksessa keskitytään tarkastelemaan varhaiskasvatuksen työntekijöiden käsityksiä lasten osallisuuden toteutumiseen päivittäisessä pedagogisessa vuorovaikutuksessa lasten kanssa. Tutkimus perustuu laajaan surveyhin, joka toteutettiin pääkaupunkiseudulla 2010. Survey toteutettiin osana Varhaiskasvatuksen kehittämiskeskus VKK-Metron kehittämishanketta, jonka rahoittajana toimi Sosiaali- ja kulttuuriministeriö. Tutkimukseen osallistui 1114 pääkaupunkiseudun päiväkodeissa työskentelevää kasvattajatiimiä 350 päiväkodista. Tiimit koostuivat 3721 kasvattajasta, jotka työskentelivät yhteensä 19907 lapsen kanssa. Tutkimuksen analyyttinen ote on abduktiivinen ja se on toteutettu hyödyntäen laadullisia ja määrällisiä menetelmiä. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että kasvattajat pitivät tärkeinä lasten näkemysten kuulemista. Lisäksi kasvattajat korostivat sekä lasten oikeuksien että lasten kehittyvien vaikuttamisen taitojen vuoksi lasten omien mielipiteiden ilmaisemista sekä lasten mahdollisuutta tehdä aloitteita. Käytännössä lasten mahdollisuudet osallistua päätöksentekoon, oman oppimisensa suunnitteluun ja ohjaamiseen sekä pedagogisiin prosesseihin osoittautuivat pieniksi ja kasvattajat kokivat esteitä lasten osallisuuden tukemisessa. Nämä esteet olivat toisaalta institutionaalisia ja rakenteellisia, mutta toisaalta myös ammatilliseen osaamiseen ja käsityksiin lasten taidoista liittyviä. Tutkimuksen tulosten perusteella ehdotetaan, että lasten osallisuus varhaiskasvatuksessa tulisi ymmärtää mahdollisuuksiksi vaikuttaa omaan oppimiseensa ja vertaisryhmän kulttuuriin päiväkotiryhmässä. Kasvattajien rooli lasten osallisuuden mahdollistajina on tutkimuksen tulosten perusteella keskeinen ja tutkimuksen tavoitteena on rakentaa ymmärrystä lasten osallisuudesta varhaiskasvatuksen käytännöissä pedagogisen tuen kautta. Tulosten avulla on kehitetty Osallisuuden pedagogiikan viitekehys, jonka avulla lasten osallisuuden esteitä voidaan tarkastella sekä osallisuuden mahdollistumista edelleen kehittää varhaiskasvatuksen arjessa kasvattajien, lasten ja institutionaalisen järjestelmän välisessä vuorovaikutuksessa. fi
dc.format.mimetype application/pdf fi
dc.language.iso en fi
dc.publisher Helsingin yliopisto fi
dc.publisher Helsingfors universitet sv
dc.publisher University of Helsinki en
dc.relation.isformatof URN:ISBN:978-951-51-1832-5 fi
dc.relation.isformatof Helsinki: Unigrafia, 2016 fi
dc.rights Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. fi
dc.rights This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. en
dc.rights Publikationen är skyddad av upphovsrätten. Den får läsas och skrivas ut för personligt bruk. Användning i kommersiellt syfte är förbjuden. sv
dc.subject kasvatustiede fi
dc.title Enhancing children's participation in early childhood education through participatory pedagogy en
dc.type.ontasot Väitöskirja (artikkeli) fi
dc.type.ontasot Doctoral dissertation (article-based) en
dc.type.ontasot Doktorsavhandling (sammanläggning) sv
dc.ths Venninen, Tuulikki fi
dc.ths Ojala, Mikko fi
dc.ths Ruismäki, Heikki fi
dc.opn Hujala, Eeva fi
dc.type.dcmitype Text fi

Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
enhancin.pdf 1.435Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record