Home-grown grain legumes in poultry diets

Show full item record

Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-1921-6
Title: Home-grown grain legumes in poultry diets
Author: Koivunen, Erja
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry, Department of Agricultural Sciences
Natural Resources Institute Finland (Luke)
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Abstract: Four experiments were conducted to find appropriate inclusion levels of pea (Pisum sativum L.) and faba bean (Vicia faba L.) (FB) seeds as a substitute for soybean meal (SBM) in poultry diets. The inclusion levels tested for pea (cv. Karita) were 100, 200 and 300 g/kg in layer diet and 150, 300 and 450 in broiler diet and for FB (cv. Kontu) 50 and 100 g/kg in layer diet and 80, 160 and 240 g/kg in broiler diet. The effect of a specific enzyme cocktail for improving the nutritive value of wheat-pea diets was also investigated in broilers. The fifth experiment was conducted to determine the apparent metabolizable energy (AME) value and the coefficients apparent ileal digestibility (CAID) of nutrients of the seeds of two peas (cv. Karita and cv. Sohvi), two FBs (cv. Kontu and cv. Ukko), and one blue lupin (Lupinus angustifolius) (cv. Pershatsvet) in broilers. Each grain legumes contained less protein than soybean SBM did. Pea inclusion up to 300 g/kg had no effect on egg production or egg quality. Pea inclusion of 150 g/kg improved the growth of broilers, while pea inclusions 300 and 450 g/kg had no effect on growth. Feed conversion ratio (FCR) of broilers was similar between control treatment and treatment with pea inclusions 450 g/kg. The use of enzyme cocktail improves the nutritive value of wheat in the diet. FB inclusion decreased egg weight. Egg mass production decreased and FCR increased when FB proportion increased. FB inclusion had no effect on egg quality. Broilers growth and feed consumption decreased and FCR improved in a linear manner along FB inclusion. The CAID of protein was higher in peas and lupin than in FB cv. Kontu. Most of CAID values of amino acids (AA) followed the pattern shown by the CAID of protein. AAs in peas were well digested. The AAs were averagely digested in FBs with the exception of cysteine, which was poorly digested. The AAs were averagely digested in lupin. The AME for pea cv. Karita was higher than those of pea cv. Sohvi and FBs cv. Kontu and cv. Ukko. Lupin had the poorest AME. In conclusion, grain legumes can partially replace SBM in poultry diets. However, they replace also cereals in diets. Peas (cv. Karita) can be used at least up to 300 g/kg in layer diets and 450 g/kg in broiler diet. The use of FB (cv. Kontu) is recommended to be limited to the content of 50 g/kg in layer diets and 160 g/kg in broiler diets.Soijarouhe on eniten käytetty valkuaisrehu siipikarjan ruokinnassa. Suomessa, jossa soijaa (Glycine max) ei voida viljellä tai sen viljely ei ole taloudellisesti kannattavaa, pyritään parempaan valkuaisomavaraisuuteen ja riippumattomuuteen maahan tuodusta soijasta. Yksi tehokkaimmista keinoista saavuttaa tavoite paremmasta valkuaisomavaraisuudesta on lisätä palkoviljojen viljelyä ja niiden käyttöä kotieläinten rehuna. Tämän väitöskirjan tavoitteena oli lisätä tietoutta kotimaisten palkoviljojen rehuarvosta ja käytöstä siipikarjanrehuna. Väitöskirjakokeissa selvitettiin, miten paljon kotimaista hernettä (Pisum sativum L.) ja härkäpapua (Vicia faba L.) voidaan käyttää munivien kanojen ja broilerien rehuissa ilman, että tuotantotulokset heikkenevät vilja-soijarouheruokintaan verrattuna. Lisäksi määritettiin hernelajikkeiden (Karita ja Sohvi), härkäpapulajikkeiden (Kontu ja Ukko) ja sinilupiinilajikkeen (Lupinus angustifolius) (Pershatsvet) sekä härkäpapudieettien näennäinen muuntokelpoinen energia ja ravintoaineiden näennäinen ohutsuolisulavuus broilereilla. Lisäksi tutkittiin voiko xylanaasia, amylaasia ja proteaasia sisältävä entsyymiyhdistelmä parantaa vehnä-hernerehujen käyttökelpoisuutta broilereilla. Herneiden energia-arvot ovat hyvät ja niiden aminohapot sulavat hyvin. Hernettä (Karita) voidaan käyttää ainakin 300 g/kg munivien kanojen rehuissa ja ainakin 450 g/kg broilerien rehuissa. Tutkittu entsyymiyhdistelmä paransi vehnän ravintoarvoa dieetissä, mikä näkyi broilerien parempina tuotantotuloksina. Härkäpapujen (Kontu ja Ukko) energia-arvot aminohappojen ohutsuolisulavuudet ovat keskinkertaiset. Lisäksi Kontu härkäpapu sisältää melko paljon haitta-aineiksi lueteltavia tanniineja, visiinia ja konvisiinia. Konnun käyttömäärä on tästä syystä rajoitettava 50 g/kg munivien kanojen rehuissa ja 160 g/kg broilerien rehuissa. Suuremmat härkäpapupitoisuudet (Kontu) dieetissä voivat pienentää munanpainoa, munantuotantoa, lisätä munivien kanojen kuolleisuutta ja heikentää broilerien kasvua. Sisällyttäessä härkäpapua (Kontu) 240 g/kg broilerien rehuun kaikki rehun ravintoaineet sulavat hyvin. Lupiinin (Pershatsvet) aminohapot sulavat hyvin, mutta lupiinin energia-arvo on huono. Yhteenvetona voidaan todeta, että palkoviljoilla voidaan korvata osa soijarouheesta siipikarjanrehuissa ja niiden käyttö kotieläinten rehuna parantaa proteiiniomavaraisuutta.
URI: URN:ISBN:978-951-51-1921-6
http://hdl.handle.net/10138/159663
Date: 2016-02-12
Subject: maataloustieteet
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
HOMEGROW.pdf 542.6Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record