Muuttovirtojen vaikutus alueelliseen eriytymiseen pääkaupunkiseudulla

Näytä kaikki kuvailutiedot



Pysyväisosoite

http://hdl.handle.net/10138/159762
Julkaisun nimi: Muuttovirtojen vaikutus alueelliseen eriytymiseen pääkaupunkiseudulla
Tekijä: Kytö, Hannu; Kral-Leszczynska, Monika; Koistinen, Kati; Peura-Kapanen, Liisa
Julkaisija: Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos
Päiväys: 2016
Kieli: fi
Kuuluu julkaisusarjaan: Politiikan ja talouden tutkimuksen laitoksen julkaisuja 2016:1
ISBN: 978-951-698-288-8
ISSN: 2342-0928
URI: http://hdl.handle.net/10138/159762
Tiivistelmä: Pääkaupunkiseutu on viimeisten vuosikymmenten aikana ollut Euroopan nopeimmin kasvavia kaupunkiseutuja. Nopean väestönkasvun ansiosta pääkaupunkiseudun ja koko Helsingin seudun alue- ja väestörakenteet ovat olleet voimakkaassa muutostilassa. Muuttovirtojen seurauksena tapahtuneet muutokset ovat olleet sekä myönteisiä että kielteisiä. Muuttovirtojen myönteisistä seurauksista tärkeimpiä on väestön muuta maata hitaampi ikääntyminen ja uusien työpaikkojen synty. Kielteisistä piirteistä merkittävimpiä on pääkaupunkiseudun kaupunkien ja asuinalueiden sosioekonomisten erojen kasvu ja asumisen kallistuminen. Kuntarajat ylittäviä muuttoja tapahtuu vuosittain lähes 300 000 ja kuntien sisäisiä muuttoja lähes 600 000. Suomessa on viimeisen kymmenen vuoden aikana muutettu kuntien sisällä 5,9 miljoona kertaa ja kuntien välillä 2,7 miljoonaa kertaa. Puolet maan sisäisistä muutoista tapahtui pääkaupunkiseudun ja muun maan välillä. Vaikka maan sisäinen muuttoliike onkin kasvattanut pääkaupunkiseudun väestöä vain hieman, olisi tulomuutto riittänyt uusimaan kolmanneksen pääkaupunkiseudun väestöstä kymmenen vuoden sisällä. Muuttovirrat ovat kohdelleet pääkaupunkiseudun kaupunkeja eri tavoin eri aikoina. Espooseen ja jossain määrin myös Vantaalle suuntautui enemmän hyvätuloisista koostuvia muuttovirtoja kuin Helsinkiin. Keskituloisista koostuvat muuttovirrat suuntautuivat puolestaan enemmän Espooseen ja Helsinkiin kuin Vantaalle. Helsinki veti pääasiassa opiskelijoista koostuvia muuttovirtoja selvästi voimakkaammin kuin Vantaa tai Espoo. Muuttovirtojen valikoituminen erilaisti myös pääkaupunkiseudun asuinalueita. Osasta asuinalueita on tullut läpikulkupaikkoja, joille muuttaa edullisen asumisen vuoksi pienituloisia samalla kun parempituloiset muuttavat niiltä pois. Erityyppiset muuttovirrat näyttävät vaikuttavan eri tavoin alueen luonteen muuttumiseen riippuen alueen ”lähtötasosta” ja sijainnista. Tämän tutkimuksen mukaan hyvätuloisia muutti etenkin pääkaupunkiseudun rataverkoston varrelta ja heidän tilalleen muutti keskituloisia ja opiskelijoita. Pääkaupunkiseudun uudet raideliikenneratkaisut, kehärata ja länsimetro, mahdollistavat väestönkasvun ohjaamisen raideliikenteen varteen. Jotta väestörakenteen yksipuolistuminen vältettäisiin, tulee raideliikenteen varteen ohjata monipuolista asuntotuotantoa, joka vetää myös hyvätuloisia muuttajia. Eriytyvien asuinalueiden ongelmiin voidaan pureutua yhteisellä kaavoitus- ja asuntopolitiikalla, madaltamalla kuntapalveluiden sisäisiä rajoja sekä ottamalla huomioon alueen asukkaiden näkemykset alueiden kehittämisestä. Negatiivisen alueellisen eriytymisen oikaiseminen ja ehkäiseminen liittyvät kuitenkin viime kädessä tulonjakoon sekä koulutus- ja työvoimapolitiikkaan.


Tiedostot

Latausmäärä yhteensä: Ladataan...

Tiedosto(t) Koko Formaatti Näytä
256799_Muuttovi ... _verkkoversio_tiedotus.pdf 15.00MB PDF Avaa tiedosto

Viite kuuluu kokoelmiin:

Näytä kaikki kuvailutiedot