Suomen vammaispoliittisen ohjelman toimeenpano vammaisten lasten varhaiskasvatuksessa : Osallisuutta ja yhdenvertaisuutta oikealla asenteella

Visa fullständig post



Permalänk

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201703273334
Titel: Suomen vammaispoliittisen ohjelman toimeenpano vammaisten lasten varhaiskasvatuksessa : Osallisuutta ja yhdenvertaisuutta oikealla asenteella
Författare: Tschokkinen, Juuso
Medarbetare: Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos
University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Political and Economic Studies
Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Institutionen för politik och ekonomi
Utgivare: Helsingfors universitet
Datum: 2016
Språk: fin
Permanenta länken (URI): http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201703273334
http://hdl.handle.net/10138/159832
Nivå: pro gradu-avhandlingar
Ämne: Political Science, Administration and Organisations
Yleinen valtio-oppi, hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linja
Allmän statslära, förvaltnings- och organisationsforskning
Abstrakt: Tutkielmassa tarkastellaan Suomen vammaispoliittisen ohjelman toimeenpanoa päiväkotien varhaiskasvatuksessa. Keskeiset teemat ovat vammaispalveluista tiedottaminen, erityispalvelujen maanlaajuinen yhtenäisyys, esteettömyys sekä osallisuus ja yhdenvertaisuus. Tutkimuskysymys on: Miten vammaisten lasten osallisuus ja yhdenvertaisuus toimeenpannaan päiväkodeissa maanlaajuisesti, ja miten henkilöstö vaikuttaa niiden toteutumiseen? Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millä tavoin osallisuutta ja yhdenvertaisuutta käytännössä toimeenpannaan päiväkodeissa. Keskeisessä osassa ovat päiväkodin henkilökunnan harkinnanvaraiset päätökset. Tutkimuksessa keskitytään kaupunkimaisten kuntien kunnallisiin päiväkoteihin. Näin ollen tutkielmassa tehdyt havainnot eivät välttämättä ole vertailukelpoisia maaseutumaisiin kuntiin. Voidaan kuitenkin olettaa, että tutkimustulokset pätevät myös ainakin osaan taajaan asutuista kunnista. Päiväkodin käytännön toimintaa tarkastellaan tutkielmassa Michael Lipskyn street-level bureaucrat – teorian avulla. Mielenkiintoiseksi tutkimuksen tekee se, ettei vammaisten lasten varhaiskasvatusta ole tiettävästi tutkittu aikaisemmin katutason byrokratian teoriaa hyödyntämällä. Tutkimus on ajankohtainen, koska tällä vuosituhannella saatiin aikaan ensimmäinen kansainvälisesti sitova vammaissopimus. Sopimus johti muun muassa tutkielman perustana olevan Suomen vammaispoliittisen ohjelman laatimiseen. Ajankohtaisuutta lisää se, että syksyllä 2015 astui voimaan ensimmäinen osa uutta varhaiskasvatuslakia. Tutkielman rakenne on sellainen, että johdantokappaleessa luodaan lyhyet erillistarkastelut Suomen vammaispolitiikan lähtökohtiin, Suomen vammaispoliittiseen ohjelmaan ja vammaisten lasten varhaiskasvatukseen. Tämän jälkeen ohjelmaa ja varhaiskasvatusta tarkastellaan yhdessä, ja esitetään tutkielman tarkoitus ja rajaukset. Tutkielman toisessa luvussa muodostetaan tutkimuksen teoreettinen viitekehys, ja luodaan katsaus aiempaan toimeenpanotutkimukseen. Tämän jälkeen seuraa tutkimusmenetelmän ja aineiston esittely. Tämän jälkeen seuraa analyysi, pohdinta ja johtopäätökset. Tutkimuksen perusteella voidaan väittää, että osallisuuden ja yhdenvertaisuuden toteutumisessa merkittävin tekijä on henkilöstön asenne. Infrastruktuuriin ja välineistöön liittyvät seikat ovat tärkeitä, mutta pelkät apuvälineet tai päiväkodin esteettömyys eivät merkitse mitään, jos henkilöstön asenne ei ole kunnossa. Väärää asennetta ei voida korjata teknisillä ratkaisuilla. Tämän tutkimuksen myötä voidaan suorittaa erilaisia jatkotutkimuksia. Ennen kaikkea on mielekästä tutkita, millä tavoin päiväkodin hyvää asenneilmapiiriä voidaan kehittää ja ylläpitää. Toinen tutkimusaihe löytyy vammaisen lapsen perheen tiedonhankintakäyttäytymisestä. Tutkimuksessa selvisi, että päivähoidon tarjoama vammaispalveluja koskeva tiedottaminen on vaihtelevaa. Eri toimijoilta tuleva tiedottaminen voi olla pirstaleista, ja merkittävää tiedonhankintavastuuta näyttää jäävän vanhempien harteille. Tähän liittyen voitaisiin pohtia, olisiko päiväkotien syytä ottaa aktiivisempi rooli tiedottamisessa. Uusi varhaiskasvatuslaki ja hallituksen esitykset subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamisesta muodostavat myös mielenkiintoisen tutkimuskohteen. Rajaamisella voi olla perustavanlaatuista merkitystä yhdenvertaisuuden näkökulmasta.


Filer under denna titel

Totalt antal nerladdningar: Laddar...

Filer Storlek Format Granska
TSCHOKKINEN_yleinen valtiooppi.pdf 1.101Mb PDF Granska/Öppna
TSCHOKKINEN_yleinen valtio-oppi.pdf 1.101Mb PDF Granska/Öppna

Detta dokument registreras i samling:

Visa fullständig post