Mukautuminen afaattiseen vuorovaikutukseen : Monitapaustutkimus kroonisesti afaattisen henkilön ja tämän läheisen arkikeskustelussa tapahtuneista muutoksista

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201601281079
Title: Mukautuminen afaattiseen vuorovaikutukseen : Monitapaustutkimus kroonisesti afaattisen henkilön ja tämän läheisen arkikeskustelussa tapahtuneista muutoksista
Author: Tikka, Marjo
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Institute of Behavioural Sciences
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2015
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201601281079
http://hdl.handle.net/10138/159868
Thesis level: master's thesis
Abstract: The Objective. Two persons with severe chronic non-fluent aphasia had received repetitive transcranial magnetic stimulation (rTMS) and Intensive language action therapy (ILAT) interventions. The aim of this multiple-case study was to analyze if their possibly improved language skills also improved social-functional communication abilities in every day life. Another objective of the study was to analyze the adaptation to impaired speech by a person with aphasia and the significant other. Previous research has shown that aphasic people communicate better with their close relatives than their success in clinical tests may predict. Several studies have shown that persons with aphasia and the significant others can give reliable assessment of aphasic speaker's linguistic and communicative skills in every day life. Even though the mutual adaptation to impaired speech aims at improving the interaction, it can in fact cause asymmetry between aphasic speaker and his/her significant one. Data and Methods.The participants comprised two persons with aphasia and their significant others. The first participant was a 52 year old man who had had a stroke 2 years earlier and another 72 years old man, 4 years after stroke onset. Both participants had a chronic severe Broca's aphasia. The quantitative data of the study consisted of Communicative Activity Log (CAL) ratings of patients and their significant others given before and after the interventions. The qualitative data consisted of 20 videotaped conversations (about 7 hours of raw data). Focus of the analysis was on changes in communicative activity of the participants and there were identified through conversation analysis (e.g. initiating new topics or how different kinds of repair initiatives were used). Also signs of asymmetry between a person with aphasia and the significant other were identified. Results and Conclusions. The CAL evaluations revealed that 52 year old participant's performance in everyday life situations improved significantly. The participant reported a significant increase of 38% in the quality and 14% in the amount of communication in everyday life after the interventions. Consistent with this result, his significant other reported also increase of 33% in the quality and 38% in the amount of his communication. Also signs of changes in his communication into more symmetric direction were identified in conversation analysis. He aimed at producing more detailed and lengthier utterances, asking questions and initiating new topics in conversation. For the 72 year old participant the self evaluating index revealed a qualitative improvement of 27% and quantitative improvement of 38% in communicative activities. Conversely, his significant other reported hardly any improvement in his quality of communication and decrease of 9% in the amount of his communication. Changes in 72 year old participant's communication weren't that clear in conversation analysis data either. He however showed more active role in interaction initiating new topics in conversation, and producing lengthier utterances and details like names. Some noteworthy changes in both participants' repair initiatives were identified after the interventions: both participants made repair initiations to their conversation partners, they also expressed the trouble source if they could't hear or understand their conversation partner's turn. Both of the participants also made self-repairs after unsuccessful attempt to articulate the missing word. Self-repair was non-existent feature in their conversation before. These changes reveal e.g. that the linguistic competence of the participants had improved and the interaction with their significant others appeared more symmetric and harmonic compared to conversations before the interventions.Tavoitteet. Tämän monitapaustutkimuksen tavoitteena oli selvittää, kuinka kroonista vaikea-asteista sujumatonta afasiaa sairastavien henkilöiden sarjallisella transkraniaalisella magneettistimulaatiolla (rTMS) ja Intensive language action therapy (ILAT) -menetelmällä annettujen kuntoutusjaksojen seurauksena mahdollisesti parantuneet kielelliset taidot ilmenivät arkielämän sosiaalis-toiminnallisessa kommunikaatiossa ja oliko afaattisen puhujan ja tämän läheisen mukautuminen afaattiseen vuorovaikutukseen muuttunut interventioiden myötä. Pragmaattiseen näkemykseen pohjaavissa tutkimuksissa on todettu afaattisen henkilön itse ja hänen läheistensä antavan luotettavia arvioita sekä afaattisen ihmisen kielellisistä että kommunikatiivisista taidoista arkielämässä. Tutkimukset ovat osoittaneet afaattisen henkilön kommunikoivan läheistensä kanssa paremmin kuin kliinisessä testitilanteessa. Aiemmat keskustelunanalyyttiset tutkimukset ovat osoittaneet, että afaattiselle vuorovaikutukselle ominainen molemminpuolinen mukautuminen vaikeutuneeseen vuorovaikutukseen pyrkii parantamaan vuorovaikutuksen sujumista, mutta se saattaa myös lisätä keskustelukumppanien välistä epäsymmetriaa. Menetelmät. Toinen tutkittavista oli tutkimushetkellä 72-vuotias, vaikeaa Brocan afasiaa sairastava mies. Hänen sairastumisestaan oli kulunut 4;0 vuotta. Toinen tutkittava oli 52-vuotias mies, joka sairasti myös vaikea-asteista Brocan afasiaa ja hänen sairastumisestaan oli 2;0 vuotta. Tutkittavat saivat ensin rTMS-hoitoa ja tämän jälkeen ILAT-menetelmällä annettua puheterapiaa. Työ pohjaa aineistoon, joka on kerätty ennen ja jälkeen annettuja kuntoutusjaksoja kahdelta tutkittavalta ja heidän läheisiltään. Määrällisenä tutkimusaineistona oli Communicative Action Log (CAL) -lomakkeen arviot tutkittavien henkilöiden sosiaalis-toiminnallisista kielellisistä taidoista. Keskustelunanalyyttisena tutkimusaineistona oli arkikeskusteluun pohjaava videoaineisto (20 vuorovaikutustilannetta, yhteensä noin 7 tuntia raaka-aineistoa). Keskustelunanalyyttisin keinoin aineistosta tunnistettiin afaattisen henkilön vuorovaikutuksellisen aktiivisuuden määrän muutoksia (uusien topiikkien esittely ja korjausaloitteiden laadun muutokset) sekä afaattisen henkilön ja tämän vuorovaikutuskumppanin vuorovaikutuksen epäsymmetriaan liittyviä piirteitä. Tulokset ja johtopäätökset. CAL-lomakkeella arvioitujen tulosten mukaan 52-vuotias tutkittava arvioi oman sosiaalis-toiminnallisen kommunikaationsa laadun parantuneen huomattavasti (38%) lähes kaikilla kysytyillä alueilla. Määrän hän arvioi nousseen vähemmän (14%). Hänen läheisensä arvioi sekä sosiaalis-toiminnallisen kommunikaation laadun (33%) että määrän (38%) parantuneen huomattavasti. Myös aineiston keskustelunanalyyttisessä analyysissa ilmeni, että hänen kommunikaationsa laatu oli muuttanut vuorovaikutustilanteissa symmetrisempään suuntaan, mikä näkyi yksityiskohtaisempiin ja pidempiin puhunnoksiin pyrkimisenä, kysymysten esittämisenä keskustelukumppanille ja uusien topiikkien tuomisena keskusteluun. 72-vuotiaan tutkittavan läheinen arvioi kommunikoinnin määrän pysyneen lähes ennallaan ja laadun jopa huonontuneen interventioiden jälkeen (-9%), mutta tutkittava itse arvioi molempien nousseen (laadun 27% ja määrän 38%). 72-vuotiaan tutkittavan osalta muutokset aktiivisempaan suuntaan eivät olleet keskustelunanalyyttisestikaan huomattavan selviä, mutta silti muutosta aloitteellisempaan ja aktiivisempaan suuntaan oli tapahtunut topiikkien esittelyssä, puhunnosten pidentymisenä ja yksityiskohtien, kuten nimien tuottamisena. Interventioiden päättymisen jälkeen merkittävinä seikkoina nousee esille, että molemmat afaattiset puhujat tekivät korjausaloitteita keskustelukumppaneilleen. Molemmat myös ilmaisivat ongelmavuoron, kun keskustelukumppanin edeltävä puheenvuoro oli epäselvä. Myös pyrkimyksiä itsekorjaukseen esiintyi sanahaun kohteena olevan sanan artikuloinnin ongelmissa molemmilla afaattisilla puhujilla, mitä ei ollut tapahtunut aiemmin tallennetuissa keskusteluissa. Muutokset osoittavat molempien tutkittavien kielellisen aktiivisuuden lisääntyneen ja vuorovaikutussuhteessa läheisen kanssa vaikuttaa olevan vähemmän epäsymmetrisen vuorovaikutuksen piirteitä kuin ennen interventiota tallennetussa aineistossa.
Subject: keskustelunanalyysi
sosiaalis-toiminnalinen kommunikointi
arkikeskustelu
sujumaton afasia
tehostettu puheen käyttö
transkraniaalinen magneettistimulaatio
Discipline: Logopedics
Logopedia
Logopedi


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Marjo Tikka pro gradu.pdf 788.5Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record