Imettämisen ja imetetyksi tulemisen keston yhteys tyytyväisyyteen vanhempana, puolisona ja rooliin työelämässä sekä yleiseen tyytyväisyyteen

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201601281096
Title: Imettämisen ja imetetyksi tulemisen keston yhteys tyytyväisyyteen vanhempana, puolisona ja rooliin työelämässä sekä yleiseen tyytyväisyyteen
Author: Kurjenluoma, Leena
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Institute of Behavioural Sciences
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2015
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201601281096
http://hdl.handle.net/10138/159877
Thesis level: master's thesis
Abstract: Introduction: Previous studies have shown that breastfeeding has an effect, for example, on mother's mood and stress regulation. There are still no previous studies of the association between breastfeeding and overall life satisfaction. The aim of this study is to find out whether the duration of breastfeeding is associated with parent's overall life satisfaction or its components i.e. parental, marital and work-life satisfaction. The longitudinal aspect of the data also makes it possible to study the association between the duration of being breastfed as a child and overall life satisfaction and its components. Methods: The data consisted of 1934 participants of the LASERI -longitudinal study, who were born in 1962-1977 and of their parents. Information of the breastfeeding duration and background variables (SES, participant's sex, age, birth weight and gestational age) was gathered via survey in 1983 from participants' parents. Parental, marital and work life satisfaction were assessed on a five-point scale by participants' parents in 1983 and by participants themselves in 2007. Overall life satisfaction was calculated as a mean of these three variables. Also, for the purpose of the analysis the variables were made into new binary variables (low satisfaction/high satisfaction). Results and conclusions: On the basis of logistic regression analyses, breastfeeding duration was associated with the parental satisfaction of the participant's mothers. Mothers who breastfed longer were 28% (p<.01) more likely to feel higher parenting satisfaction than mothers who breastfed for shorter period of time when the background variables were controlled. Breastfeeding duration did not have statistically significant association with mother's marital, work life or overall life satisfaction. Breastfeeding duration was not associated with the father's overall life satisfaction or any of its components. Also, the duration of being breastfed as a child was not associated with the participants' overall life satisfaction or any of its components as adult. The results of this study broaden the understanding of psychological effects breastfeeding has on parents and increase the knowledge of the things that contribute to parent's experiences of parental satisfaction. Although, the results of this study do not indicate whether it is the longer duration of breastfeeding that increase the mothers' parental satisfaction, or are the mothers who experience higher parental satisfaction more likely to breastfeed longer, the results underline the importance of feelings of satisfaction. In the future, it is important to pay attention to supporting mothers who have to stop breastfeeding earlier than they have intended. It is also important to offer support already in the early phases of motherhood to the mothers who are feeling low parental satisfaction.Tavoitteet: Imetyksen on huomattu vaikuttavan mm. äidin mielialaan ja stressinsäätelyyn, mutta sen vaikutuksia tyytyväisyyden kokemuksiin laajemmin ei ole aiemmin tutkittu. Tämän tutkielman tarkoituksena on tarkastella, onko imetyksen kestolla yhteyttä vanhemman kokemaan yleiseen tyytyväisyyteen ja sen osa-alueisiin eli tyytyväisyyteen vanhempana, rooliin puolisona ja työelämässä. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan pitkittäisasetelman avulla myös sitä, onko sillä, miten kauan on tullut lapsena imetetyksi, yhteyttä omaan yleiseen tyytyväisyyteen sekä sen mainittuihin osa-alueisiin aikuisuudessa. Menetelmät: Aineisto koostui yhteensä 1934 vuosina 1962-1977 syntyneistä Lasten Sepelvaltimotautien riskitekijät (LASERI) –pitkittäistutkimukseen osallistuneista tutkittavasta ja heidän vanhemmistaan. Imetyksen kestoon ja kontrolloituihin taustamuuttujiin (perheen SES, tutkittavan sukupuoli, ikä, syntymäpaino ja täysiaikaisena syntyminen) liittyvät tiedot on kerätty tutkittavien vanhemmilta kyselylomakkeilla vuonna 1983. Tyytyväisyyden kokemuksia vanhempina, puolisoina ja työelämässä tutkittavien vanhemmat arvioivat vuonna 1983, ja tutkittavat vuonna 2007, viisiportaisella asteikolla. Yleinen tyytyväisyys laskettiin näiden kolmen mittarin keskiarvona. Lisäksi analyyseja varten muuttujista muodostettiin uudet kaksiluokkaiset muuttujat (tyytyväinen/tyytymätön). Tulokset ja johtopäätökset: Logistisen regressioanalyysin perusteella mukaan imetyksen keston ja äidin tyytyväisyyden vanhemmuuteen välillä oli tilastollisesti merkitsevä yhteys. Pidempi imetys lisäsi todennäköisyyttä äidin tyytyväisyyteen 28% (p<.01), kun taustamuuttujat oli kontrolloitu. Imetyksen kestolla ei ollut tilastollisesti merkitsevää yhteyttä äidin tyytyväisyyteen puolisona, työelämässä tai yleiseen tyytyväisyyteen. Imetyksen kestolla ei ollut tilastollisesti merkitsevää yhteyttä yhteenkään tyytyväisyyden osa-alueeseen eikä yleiseen tyytyväisyyteen isillä. Imetetyksi tulemisen kesto ei ollut tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä tutkittavan kokemaan yleiseen tyytyväisyyteen tai sen osa-alueisiin aikuisuudessa. Tulokset tuovat lisää ymmärrystä imetyksen psykologisista vaikutuksista vanhempiin sekä lisätietoa siitä mitkä asiat vaikuttavat vanhempien tyytyväisyyteen. Vaikka tämän tutkimuksen perusteella ei voidakaan sanoa lisääkö imetys äitien tyytyväisyyttä vai imettävätkö tyytyväisemmät äidit pidempään, tulokset lisäävät tietoa siitä, että tyytyväisyyden kokemukset ovat tärkeitä. Tulevaisuudessa olisikin hyvä kiinnittää huomiota äitien tukemiseen, jos imetys ei jostain syystä onnistu, varsinkin silloin, jos aikomus olisi ollut imettää kauemmin. Tärkeää on myös tarjota tukea jo varhaisessa vaiheessa äideille, jotka tuntevat tyytymättömyyden ja riittämättömyyden tunteita vanhempana.
Subject: yleinen tyytyväisyys
tyytyväisyys vanhempana
tyytyväisyys puolisona
tyytyväisyys työelämään
Subject (yso): imetys
tyytyväisyys
Discipline: Psychology
Psykologia
Psykologi


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Gradu_Leena_Kurjenluoma.pdf 1002.Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record