Tulkintoja opintojen keskeyttämisestä : Ammatillisten opintojen keskeyttämisen kehystäminen Helsingin Sanomissa

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201601281073
Title: Tulkintoja opintojen keskeyttämisestä : Ammatillisten opintojen keskeyttämisen kehystäminen Helsingin Sanomissa
Author: Ovaska, Jenni
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Institute of Behavioural Sciences
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2015
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201601281073
http://hdl.handle.net/10138/159890
Thesis level: master's thesis
Abstract: The focus of the study is to examine how dropping out of vocational upper secondary education and those students who drop out are represented in Finnish newspaper Helsingin Sanomat in the 21st Century. Dropping out is a general phenomenon in Finnish vocational upper secondary education. Formerly it was represented from the individual point of view and attention was focused on the deviancy and the negative attitude toward school of the drop-out. In the 21st century, transitions are discovered in discussions concerning dropping out, when dropping out seems to be a more normal phenomenon in education. On the other hand, it has been included in the discussions concerning the profitability of the education system and educational exclusion. Dropping out is still considered problematic in education policy discussions, and I examine what kind of interpretive frames newspaper media uses framing dropouts and how drop-outs are positioned in these texts. As my recearch material I used writings concerning dropping out of vocational education that were published in Helsingin Sanomat during 2000-2014. The frame analysis and the discoursive concept of the subject position were used as an analytical framework. My theoretical approach was based on social constructionisms assumption that language constructs social reality. It was also based on the assumption that media not only reflects the dropping out discussion in society but also actively participates in its signification. As a background outline of my study I made use of quantitative content analysis that showed the adolescent drop-out low voice in texts. Four dominant frames were to be found in the data - control, worry, threat and hope - that illustrated dropping out as an ambiguous but in general problematic issue. Subject positions that were formed in texts for the adolescent renew the interpretation of dropping out as a problem. Positionings also construct otherness for the drop-outs commensurate to those students to be committed themselves to studies. Interpretations that emphasize the normality of dropping out remained as a marginal reference compared to the dominant frames in texts. The interpretations that understand "experimenting choices" after comprehensive school did the same. Research results suggest that the dominant frames in Helsingin Sanomat still construct a picture, where dropping out seems to be an abnormal action in relation to expected action. However, there can be seen hints to give responsibility to educational system.Tutkielmassani tarkastelen kuvauksia ammatillisten opintojen keskeyttämisestä ja keskeyttäjistä 2000-luvun sanomalehtikirjoituksissa. Keskeyttäminen on yleinen ilmiö ammatillisessa peruskoulutuksessa. Aiemmin keskeyttämistä on lähestytty yksilölähtöisesti, keskeyttäjän poikkeavuuteen ja koulutuskielteisyyteen keskittyen. 2000-luvun aikana keskusteluissa on paikoin siirrytty keskeyttämisen normaaliutta ymmärtävään suuntaan, toisaalta se on kytketty myös puheisiin koulutusjärjestelmän tuloksellisuudesta sekä koulutuksellisesta syrjäytymisestä. Koska keskeyttäminen määrittyy koulutuspoliittisessa keskustelussa edelleen ongelmalliseksi asiaksi, halusin selvittää, millaisten tulkinnallisten kehysten avulla opintojen keskeyttämistä sanomalehtikirjoituksissa määritellään ja miten opinnot keskeyttäneitä nuoria niissä asemoidaan. Tutkimukseni aineistona oli vuosina 2000-2014 julkaistut opintojen keskeyttämistä käsittelevät Helsingin Sanomien kirjoitukset, työn analyyttisenä viitekehyksenä kehysanalyysi ja diskurssianalyyttisessä tutkimusperinteessä hyödynnetty subjektiposition käsite. Lähestymistapani perustui sosiaaliseen konstruktionismiin liittyvään oletukseen kielestä sosiaalisen todellisuuden tuottajana ja ajatukseen, ettei media ainoastaan heijasta yhteiskunnassa käytävää keskustelua keskeyttämisestä vaan myös aktiivisesti osallistuu sen merkityksellistämiseen. Hyödynsin työni taustajäsennyksenä määrällistä sisällönerittelyä, joka toi teksteistä esiin opinnot keskeyttäneiden nuorten vähäisen ääneen pääsyn. Kirjoituksista hahmottui neljä hallitsevaa kehystä - hallinta, huoli, uhka ja toivo - joiden avulla keskeyttämistä kuvattiin monitulkintaisena, mutta pääsääntöisesti ongelmallisena asiana. Nuorille teksteissä muotoutuneet subjektipositiot toistavat keskeyttämisen ongelmatulkintoja ja rakentavat keskeyttäjille toiseutta suhteessa opintoihin kiinnittyneisiin nuoriin. Keskeyttämisen normaaliutta painottavat ja peruskoulun jälkeisiin "kokeileviin valintoihin" ymmärtävästi suhtautuvat tulkintatavat jäivät teksteissä hallitsevien kehysten rinnalla marginaalisiksi maininnoiksi. Tulokset viittaavat siihen, että Helsingin Sanomien hallitsevat kehystystavat tuottavat keskeyttämisestä edelleen kuvaa normaalista ja odotetusta poikkeavana toimintana. Kirjoituksissa voidaan nähdä kuitenkin viitteitä koulutusjärjestelmää vastuuttavista puhetavoista.
Subject: ammatillisten opintojen keskeyttäminen
kehysanalyysi
kehystäminen
subjektipositio
Discipline: Education
Kasvatustiede
Pedagogik


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
JENNIN GRADU.pdf 811.9Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record