Henkirikoskatsaus 2016

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-0621-6
Title: Henkirikoskatsaus 2016
Author: Lehti, Martti
Publisher: Helsingin yliopisto, Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti
Date: 2016-02-03
Language: fi
Belongs to series: Katsauksia 10/2016
ISBN: 978-951-51-0621-6
ISSN: 2342-7779
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-0621-6
http://hdl.handle.net/10138/160000
Abstract: Vuonna 2015 poliisin tietoon tuli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 115 (+1 %) uhrin kuolemaan johtanutta tahallista väkivaltarikosta. Vuotuinen rikollisuustaso 100 000 asukasta kohti oli 2,1. § Henkirikollisuuden seurantajärjestelmän (HSJ), johon rikokset kirjataan vasta esitutkinnan päätyttyä, tämän hetkisen arvion (19.1.2016) mukaan henkirikosten määrä vuonna 2015 oli 85 (–1 %). Vuotuinen rikollisuustaso 100 000 asukasta kohti oli 1,5. * Henkirikosten määrä vastasi vuonna 2015 edellisvuosia ollen edelleen erittäin matala viime vuosikymmenten keskitasoon verrattuna. Henkirikollisuus on viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana selvästi vähentynyt, vaikkakin vuotuiset vaihtelut ovat olleet suuria. Lasku on tapahtunut miesten tekemissä henkirikoksissa. Henkirikollisuuden taso on jo kuusi peräkkäistä vuotta alittanut 1960-luvun puolivälissä vallinneen, joka oli tätä ennen maamme modernin tilastointihistorian matalin. * Henkirikosten pääosa liittyy Suomessa keski-ikäisten työelämän ulkopuolella olevien miesten keskinäisiin alkoholinkäyttötilanteisiin. Vuosina 2003–2014 67 %:ssa aikuisten välisiä henkirikoksia kaikki osapuolet olivat rikoshetkellä humalassa, 82 %:ssa rikoksia ainakin yksi osapuolista oli humalassa. * Yleisin uhri on tuttavan tai ystävän surmaama mies (45 % uhreista). Seuraavaksi yleisimmät ovat parisuhdekumppanin surmaama nainen (17 %) ja uhrille ennalta tuntemattoman henkilön surmaama mies (10 %). * Vuosina 2003–2013 henkirikoksiin syyllistyneistä miehistä 57 % oli tuomittu tuomioistuimessa henki- tai pahoinpitelyrikoksesta rikosta edeltäneiden kymmenen vuoden aikana ainakin kerran, 28 % oli ollut rikosta edeltäneiden viiden vuoden aikana suorittamassa ehdotonta vankeusrangaistusta. 36 % oli ollut elämänsä aikana vankilassa ainakin kerran ennen rikosta. * Henkirikollisuuden alueelliset tasoerot ovat huomattavat. Korkeimmat rikollisuustasot löytyvät Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnista. * Henkirikollisuuden taso on Suomessa tällä hetkellä Euroopan unionin seitsemänneksi korkein ja keskimääräistä korkeampi myös kaikki Euroopan maat huomioiden. Rikollisuustason korkeus selittyy suurelta osin keski-ikäisten työttömien miesalkoholistien poikkeuksellisen korkealla rikollisuustasolla. Muiden sosioekonomisten ryhmien henkirikollisuus ei Suomessa tasoltaan juurikaan eroa muiden läntisen Euroopan maiden tilanteesta. * Henkirikoksista vuosina 2003–2013 epäillyistä 85 % vastaan nostettiin syyte ja 75 % tuomittiin rangaistukseen. Rangaistukseen tuomituista 94 % sai ehdottoman vankeusrangaistuksen. Katsauskaudella taposta tuomittujen miesten keskirangaistus oli 9 vuotta 6 kuukautta ja naisten 8 vuotta 8 kuukautta. * Vuosina 2003–2005 tehdyistä henkirikoksista tuomituista henkilöistä, jotka olivat jo suorittaneet rangaistuksensa, 24 % oli tuomittu rangaistuksen suorittamisen jälkeen tehdystä väkivaltarikoksesta vuoden 2014 loppuun mennessä. Viisi (2 %) oli syyllistynyt uuteen tahalliseen henkirikokseen.
Subject (ysa): kriminologia
henkirikokset
väkivaltarikokset
murha
tappo


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Katsauksia_10_Lehti_2016.pdf 809.6Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record