Kalasataman autopaikaton kortteli asumisen konseptina

Näytä kaikki kuvailutiedot

Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2017112251053
Julkaisun nimi: Kalasataman autopaikaton kortteli asumisen konseptina
Tekijä: Liski, Juho
Muu tekijä: Helsingin yliopisto, Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, Geotieteiden ja maantieteen laitos
Opinnäytteen taso: pro gradu -tutkielmat
Tiivistelmä: The aim of this research is to acquire new information on the first parking-free housing quarter in Finland, located in the urban development area of Kalasatama, Helsinki. Considering future population growth and cumulative land-use pressure, it is important to respond to the growing demand for mobility in an environmentally sound manner. Parking-free concept can be seen as part of urban development which concentrates on car-free planning or the reduction of private car use. Such development aims to defragment urban structures by improving energy efficiency while creating pleasant housing and livable urban space. Historically, people who do not use cars on a daily basis have also ended up subsidize car use and parking. The customary guidelines of constructing parking spaces were able to be left out as an experimental feature with Kalasatama parking-free project. Thus, the resources saved in planning and realizing parking space were placed in the quality of housing. The parking-free quarter encompasses two residential buildings: the City Building (city-owned rental housing) and the Studio Building (housing built by the city under Hitas –regulations). The study examine how and on what basis the parking-free housing concept has been implemented. The main objective of the study is to examine the success of the concept from the perspective of both the residents and the city administration. The aim of the research is also to analyze whether living in a parking-free concept has an effect on residents' everyday mobility and whether those possible effects can be compared between the forms of residence. The research data was gathered with a semi-structured resident survey that was conducted with both buildings of the quarter. Altogether 108 questionnaires were handed out and the response rate reached 49 %. The results revealed that the residents had moved to the quarter because of the good location, good transportation connections and cheaper housing compared to free market prices. The parking-free concept itself was not seen as a significant pull factor. The major factors influencing the residents' daily mobility turned out to be the incomplete structure of the surrounding urban area as well as the scarcity of local services. Nevertheless, there was noticeable evidence that the concept did have an impact on the residents' daily mobility. On a daily basis, the respondents seemed to cycle and use public transport more and drive their own cars slightly less than city residents in Helsinki on average. Comparing the shares of daily mobility, there were differences between the forms of residence. For example, residents of owner-occupied housing used their own cars significantly more than residents of city-owned rental housing. The experiment of parking-free housing can be reviewed rather successful, because the residents highlighted high quality and amenity of their housing. The quality factors would not have been achieved without resources saved from the parking spaces. The results indicate that car-free projects or projects aiming to reduce the use of private cars require that the quality of the surrounding urban structure is to be taken into consideration. The urban structure should be completed in terms of services and the transportation connections. Also, these kind of housing concepts cannot be implemented just anywhere. Characteristics that support the concept such as comprehensive public transport network and easily accessible local services need to be present in the given location. In Helsinki, such locations with complete infrastructure can be found especially in the surrounding areas of metro stations.Tutkimuksen tarkoituksena on luoda uutta tutkimustietoa Suomen ensimmäisestä autopaikattomasta korttelista Helsingin Kalasatamassa. Tulevaisuuden väestönkasvun ja maankäyttöpaineen vuoksi on tärkeää, että kasvavaan liikkumisen kysyntään pystytään vastaamaan ympäristön kannalta järkevästi. Autopaikattomuus voidaan nähdä osana autottomuuteen tai auton käytön vähentämiseen pyrkivää kaupunkikehitystä. Tavoitteena on eheyttää kaupunkirakennetta parantamalla sen energiatehokkuutta sekä luoda samalla mahdollisimman viihtyisää asumista että kaupunkitilaa. Autoilusta ja autopaikoista ovat perinteisesti maksaneet myös ne, jotka eivät käytä autoa. Korttelissa on jätetty normaalien autopaikkojen laskentatapaohjeiden mukaiset autopaikat toteuttamatta. Tämän kokeilun myötä voitu erottaa autopaikkojen kustannukset asumisen kustannuksista ja sijoittaa autopaikoista säästyneet varat asumisen laatuun. Autopaikaton kortteli koostuu valtion korkotukilainalla rakennetusta vuokratalosta (City-talo) sekä vapaarahoitteisesta, kaupungin hinta- ja laatutason sääntelyn (Hitas)piiriin kuuluvasta talosta (Studio-talo). Tutkimuksessa selvitetään, miten ja millä perustein autopaikattoman asumisen konseptia on lähdetty toteuttamaan. Pääasiallinen tavoite on selvittää, miten suunnitteluratkaisu on onnistunut niin asukkaiden kuin kaupungin asettamien tavoitteiden näkökulmasta. Onnistumista arvioitaessa analysoidaan myös, millaisia vaikutuksia asumisella autopaikattomassa korttelissa on asukkaiden arkiliikkumisen kannalta ja ilmeneekö mahdollisissa vaikutuksissa eroavaisuuksia eri asumismuotojen välillä. Tutkimuksen aineistona on puolistrukturoitu asukaskysely, joka toteutettiin autopaikattoman korttelin molempiin taloihin. Kyselylomakkeita jaettiin kortteliin yhteensä 108 kappaletta ja vastausprosentiksi muodostui noin 49. Tulokset osoittavat asukkaiden muuttaneen kortteliin hyvän sijainnin, hyvien liikenneyhteyksien ja vapaita markkinahintoja edullisemman asumisen vuoksi. Autopaikattomuus itsessään ei noussut merkittäväksi vetovoimatekijäksi. Merkittävimmiksi arkiliikkumiseen vaikuttaneiksi tekijöiksi osoittautuivat sekä korttelia ympäröivän yhdyskuntarakenteen keskeneräisyys että alueen palvelurakenteen niukkuus. Autopaikattoman korttelin vaikutukset asukkaiden arkiliikkumiseen ilmenivät lähinnä pyöräilyn sekä joukkoliikenteen käyttämisen lisääntymisenä. Vastaajat käyttivät enemmän joukkoliikennettä arkiliikkumisessa, pyöräilivät hieman enemmän ja vastaavasti käyttivät arkiliikkumisessaan hieman vähemmän autoa kuin helsinkiläiset keskimäärin. Arkiliikkumisessa oli havaittavissa eroavaisuuksia asumismuotojen välillä. Tämä näkyi esimerkiksi omistusasumisen osalta suurempana auton kulkutapaosuutena. Kalasataman autopaikattoman asumisen suunnitteluratkaisu on ollut kaiken kaikkiaan kannattava kokeilu, sillä autopaikoista säästyneillä varoilla on pystytty luomaan asukkaita miellyttävää laadukasta asumista. Laatutekijöitä ei olisi saavutettu ilman autopaikoista säästyneitä varoja. Tutkimustulokset osoittavat, että autottomalle tai autoilua vähentävälle kohteelle on tärkeää ympäröivän yhdyskuntarakenteen laatu. Yhdyskuntarakenne ei saisi olla palveluiden ja liikkumisen kannalta keskeneräistä. Alueella tulisi olla kattava joukkoliikenneverkosto ja palveluiden tulisi olla helposti saavutettavissa. Siksi olisi tärkeää löytää ominaisuuksiltaan suunnitteluratkaisua tukeva alue, esimerkiksi infrastruktuuriltaan valmis metroaseman seutu.
URI: URN:NBN:fi-fe2017112251053
http://hdl.handle.net/10138/160164
Päiväys: 2016
Oppiaine: Regional Studies
Aluetiede
Regionvetenskap


Tiedostot

Latausmäärä yhteensä: Ladataan...

Tiedosto(t) Koko Formaatti Näytä
Gradu_Liski.pdf 3.692MB PDF Avaa tiedosto

Viite kuuluu kokoelmiin:

Näytä kaikki kuvailutiedot