Benefits of reduced eutrophication : evidence from Finland, the Baltic Sea area and Europe for policy making

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-326-176-1
Title: Benefits of reduced eutrophication : evidence from Finland, the Baltic Sea area and Europe for policy making
Author: Ahtiainen, Heini
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry, Department of Economics and Management
Natural Resources Institute Finland (Luke)
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2016-03-11
Language: en
Belongs to series: Natural resources and bioeconomy studies - URN:ISSN:2342-7639
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-326-176-1
http://hdl.handle.net/10138/160175
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Abstract: Eutrophication is a major problem in both marine and freshwater areas in Europe, changing the structure and functioning of the ecosystem and reducing its ability to produce human well-being. Information on the monetary benefits of reduced eutrophication is needed to design economically efficient environmental policies. This thesis provides information on citizen s willingness to pay for reduced eutrophication in Europe, the Baltic Sea area and Finland, contributing to the literature by providing up-to-date benefit estimates to support decision-making and examining methodological issues in the economic valuation of environmental benefits. Three valuation approaches are used: meta-analysis, contingent valuation and choice experiment. The meta-analysis provides an overall understanding of the benefits of reduced eutrophication in European marine areas, the contingent valuation study investigates the benefits of reaching a specific eutrophication reduction target in the Baltic Sea, and the choice experiment reveals Finnish summer house owners preferences and values for water quality changes. The contingent valuation results are further used in a cost-benefit analysis of nutrient abatement in the Baltic Sea. The methodological issues examined include conducting a meta-analysis when only few primary valuation studies are available, preference heterogeneity and asymmetry in choice experiments, and the use of international contingent valuation studies in cost benefit analysis. The results show that substantial benefits can be gained from reduced eutrophication. In European marine areas, the annual benefits from reduced eutrophication are 5-210 euros per person, depending on the country, sea area and extent of the change. In the coastal countries of the Baltic Sea, the annual benefits range from 6 to 76 euros per person. The findings clearly indicate that the benefits differ between sea areas and countries, being greater in high-income countries. Results of the contingent valuation study in the Baltic Sea indicate that even when the sea area and the environmental change are the same, willingness to pay and its determinants differ between countries. Based on the choice experiment, deterioration in water quality results in larger welfare losses compared to the gains from an improvement of the same size, indicating that it is particularly important to prevent the deterioration of water quality. The benefit estimates can be utilized in deciding whether and how much to reduce eutrophication. The monetary benefits of reaching a good environmental status in the Baltic Sea with regard to eutrophication are estimated at 3600 million euros per year. The results also serve as justification for implementing additional nutrient abatement measures in the Baltic Sea area, as the benefits of nutrient abatement exceed the costs. In addition, identifying the differences in benefits across countries may aid international negotiations. Countries that benefit more, such as Sweden, Finland and Germany, could pay for nutrient abatement measures in Estonia, Latvia, Lithuania and Poland to reach an international agreement.Yksi merkittävimmistä ongelmista vesistöissä on rehevöityminen, joka johtuu lisääntyneestä ravinteiden määrästä. Ravinteet, eli typpi ja fosfori, valuvat vesistöihin pääasiassa pelloilta sekä teollisuuden ja yhdyskuntien jätevesien mukana. Rehevöityminen häiritsee ekosysteemin tasapainoa ja vähentää veden kirkkautta, muuttaa kalalajistoa ja aiheuttaa sinileväkukintoja. Nämä puolestaan vaikuttavat ihmisten hyvinvointiin esimerkiksi heikentämällä mahdollisuuksia käyttää vesistöjä virkistykseen. Taloudellisesti kannattava ja tehokas ravinnekuormituksen vähentäminen edellyttää tietoa rehevöitymisen vähentämisen rahamääräisistä hyödyistä. Veden laadulle ei ole kuitenkaan olemassa markkinoita tai hintaa, joten sen arvon määrittämiseksi täytyy käyttää tarkoitukseen kehitettyjä taloudellisia arvottamismenetelmiä. Arvottamismenetelmillä selvitetään kansalaisten maksuhalukkuutta tietystä muutoksesta ympäristön tilassa, joka kuvaa muutoksesta saatavia hyötyjä. Tässä väitöskirjassa tutkitaan kansalaisten maksuhalukkuutta rehevöitymisen vähentämiseksi Suomessa, Itämerellä ja Euroopassa, tuotetaan hyötyarvioita päätöksenteon tueksi ja kehitetään ympäristöhyötyjen taloudellisen arvottamisen menetelmiä. Rehevöitymisen vähentämisen hyötyjä tarkastellaan kolmella eri menetelmällä. Lisäksi ravinnekuormituksen vähentämisen kustannuksia verrataan siitä saataviin hyötyihin Itämerellä. Tulosten perusteella rehevöitymisen vähentämisestä saataisiin merkittäviä taloudellisia hyötyjä Suomessa, Itämeren maissa ja Euroopassa, vuotuisten hyötyjen ollessa muutamasta eurosta satoihin euroihin henkilöä kohden. Tuloksista käy ilmi, että hyödyt vaihtelevat merialueiden ja maiden välillä. Euroopan merialueilla hyödyt rehevöitymisen vähentämisestä ovat 5-210 euroa henkilöä kohden vuodessa, riippuen merialueesta, maasta ja muutoksesta meren tilassa. Itämeren rannikkovaltioissa hyödyt Itämeren rehevöitymisen vähentämisestä ovat 6-76 euroa henkilöä kohden vuodessa. Tulokset osoittavat, että maksuhalukkuus ja siihen vaikuttavat tekijät eroavat maiden välillä, vaikka rehevöitymisessä tapahtuva muutos on sama kaikissa maissa. Suomalaiset kesämökinomistajat ovat valmiita maksamaan enemmän veden laadun heikentyminen estämisestä kuin sen parantamisesta. Tämän perusteella on tärkeää estää veden laadun heikkeneminen. Hyötyarvioita voidaan hyödyntää päätettäessä kannattaako ravinnepäästöjä vähentää ja kuinka paljon. Väitöskirjatutkimuksen mukaan hyvän tilan saavuttamisen hyödyt rehevöitymisen osalta Itämerellä ovat 3600 miljoonaa euroa vuodessa. Tulokset antavat myös perusteen vähentää ravinnekuormitusta Itämeren alueella, sillä hyödyt rehevöitymisen vähentämisestä ylittävät sen kustannukset. Lisäksi hyötyjen eroamisen tunnistaminen maiden välillä voi auttaa kansainvälisten sopimusten laatimisessa. Maat, jotka hyötyvät enemmän, kuten Ruotsi, Suomi ja Saksa, voisivat maksaa päästövähennyksistä esimerkiksi Virossa, Latviassa, Liettuassa ja Puolassa sopimuksen aikaansaamiseksi.
Subject: ympäristöekonomia
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
benefits.pdf 2.031Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record