Simplicity and Accuracy Trade-Off in Science : Simple Metric for Model Selection

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201602221200
Title: Simplicity and Accuracy Trade-Off in Science : Simple Metric for Model Selection
Author: Niininen, Petri
Other contributor: Helsingin yliopisto, Humanistinen tiedekunta, Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos
University of Helsinki, Faculty of Arts, Department of Philosophy, History, Culture and Art Studies
Helsingfors universitet, Humanistiska fakulteten, Institutionen för filosofi, historia, kultur- och konstforskning
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2013
Language: eng
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201602221200
http://hdl.handle.net/10138/160282
Thesis level: master's thesis
Discipline: Theoretical Philosophy
Teoreettinen filosofia
Teoretisk filosofi
Abstract: Teorioiden yksinkertaisuus on kiehtonut filosofiaa Aristoteleesta alkaen. Uudemmassa tieteenfilosofiassa yksinkertaisuus on eräs Kuhnin tieteellisten teorioiden viidestä hyveestä. Yksinkertaista teoriaa pidetään rationaalisena valintana. Tutkimuksen ensimmäisenä tavoitteena on argumentoida, että teorioiden yksinkertaisuutta ei pidä tarkastella irrallisena ilmiönä, vaan yksinkertaisuus on usein ristiriidassa muiden tieteellisten hyveiden, erityisesti tarkkuuden kanssa. Näiden kilpailevien arvojen täytyy olla keskenään tasapainossa. Filosofian traditiossa yksinkertaisuuden ja tarkkuuden tasapainoa ei juurikaan korosteta. Kuitenkin tieteenfilosofiassa keskeinen käyränsovitusongelma havainnollistaa nimenomaan tätä tasapainoa ja johtaa klassiseen optimointiongelmaan. Tutkimuksen toisena tavoitteena on löytää päätössääntö tieteellisen teorian tarkkuuden ja yksinkertaisuuden optimointiin. Probabilistinen koulukunta on lähestynyt optimointiongelmaa ehdottamalla erilaisia mittareita, jotka rankaisevat teoriaa monimutkaisuudesta. Ehdotan tutkimuksessa yksinkertaisempaa mittaria, korjattua selitysastetta, jota tieteenfilosofian bayesilainen tai frekventistinen kirjallisuus ei mainitse. Theil (1961) esitti korjatun selitysasteen formaalisti, mutta se voidaan ajatuksena johtaa Kailan (1939) suhteellisen yksinkertaisuuden käsitteestä. Osoitan, että korjattu selitysaste on laajasti käytössä tieteellisessä tutkimuksessa, jossa tutkimus-asetanta on käyränsovitusongelman tyyppinen. Selkeimpänä esimerkkinä voidaan mainita empiirinen taloustiede, jossa teoreettisen mallin avulla pyritään selittämään lähdeaineiston ilmiöitä. Tutkimuksen soveltavassa osiossa käyn läpi kattavan aineiston taloustieteellistä tutkimusta 1970-luvulta alkaen. Aineisto osoittaa, että korjattu selitysaste on muodostunut standardiksi mitattaessa yhtä aikaa mallin yksinkertaisuutta ja tarkkuutta. Sen sijaan tieteenfilosofisessa kirjallisuudessa mainitut mittarit eivät esiinny taloustieteen käytännössä. Johtopäätöksenä esitän tutkimuksessani kolme argumenttia korjatun selitysasteen puolesta. Pragmaattinen argumentti perustuu käsittelemääni aineistoon, joka osoittaa mittarin käytön tieteellisessä käytännössä. Reflektiivinen argumentti puoltaa ehdottamaani mittaria, koska se on yksinkertaisempi. Kolmanneksi, tieteenfilosofian probabilistisen suuntauksen käyttämät mittarit järjestävät teoriat samalla tavalla eli eivät saavuta suurempaa tarkkuutta. Tarkkuuden ja yksinkertaisuuden optimoinnissa ne siis häviävät tulkinnallisesti yksinkertaisemmalle, mutta yhtä tarkalle korjatulle selitysasteelle.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
simplici.pdf 777.4Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record