Opiskelu-uupumuksen ja opiskeluinnon yhteys yliopisto-opiskelijoiden työssäkäyntiin ja opintojen etenemiseen

Abstract

Recent studies suggest that a moderate negative correlation exists between study burnout and engagement. A negative correlation has been shown particularly between cynicism and dedication to studies as well as between exhaustion and exuberance. Previous studies have contradictory results about link between gender and study burnout: on the one hand, no connections has been detected and on the other hand there women have been found to experience more exhaustion and inadequacy than men. In addition study phase seems to be related to study burnout and engagement. In general study burnout increases during the studies while engagement declines. It has also been verified that recovering from stress increases engagement and declines burnout. Furthermore, it has not been unambiguously shown whether working during studies is perceived as harmful or beneficial for university students. This should be considered with i.a. the amount and placement of the student's working hours, total capital from the work and the working field.

The aim of this thesis was to investigate the connection between study burnout, study engagement, working and studying of university students. FSHS Higher Education Health Survey 2012 data were used in this study with regard to university students (n = 2545).

The findings of this thesis showed that the amount of completed credit points, the recovery from strain, and the time used for supervised studying and employment had connections on study burnout. The recovery from strain, the time used for independent studying and the perceived importance of the studies had connections on study engagement. The students who were working considerably were more cynical towards studying than the students who were not. The combination of employment and independent and supervised study also produced experiences of exhaustion. Student burnout is often justified with employment and the following slowdown in the studies but in this thesis the phenomenon seems more complex. The effects of study engagement should be always taken into account when investigating study burnout.

In this thesis five student profiles were found: Exhausted employee, Work engaged, Study engaged, Exhausted who are studying and Study exhausted. Student profiles differed in the year of presence, the amount of completed credit points, the recovery from strain, the full-time employment and the perceived importance of the studies.

An interesting topic for further studies would be whether students who study general or professional fields differ in experiencing study burnout and engagement. Dividing studies into these fields requires background information on students major. The question, whether the student is working in the same field as s/he is studying, had too many missing values and it was excluded from the analyses. It is possible that the field where the student works has a large impact on how the multidimensional phenomena of study burnout and engagement could be seen.

Opiskelu-uupumuksen ja -innon kohtuullinen negatiivinen yhteys on löydetty aiemmissa tutkimuksissa. Negatiivinen yhteys on todettu varsinkin kyynisyyden ja omistautuneisuuden sekä ekshaustion ja energisyyden välillä. Aiempien tutkimusten perusteella sukupuolen ja opiskelu-uupumuksen yhteyksistä on ristiriitaisia tuloksia: toisaalta yhteyttä ei ole havaittu ja toisaalta on havaittu, että naiset kokevat uupumuksen osa-alueista ekshaustiota ja riittämättömyyttä enemmän kuin miehet. Opintojen vaiheella näyttäisi olevan yhteys uupumukseen ja intoon. Uupumus lisääntyy opintojen kuluessa ja into vähenee. Kuormituksesta palautumisella on osoitettu olevan yhteys innostuneisuuden lisääntymiseen ja uupumuksen vähenemiseen. Aiemmissa tutkimuksissa ei ole voitu yksiselitteisesti osoittaa, onko työssäkäynnistä haittaa vai hyötyä yliopisto-opiskelijalle. Tähän vaikuttaa mm. työtuntien määrät ja niiden sijoittuminen, työn kokonaispääoma sekä työskentelyala.

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia opiskelu-uupumuksen, opiskeluinnon, työnteon ja opiskelun yhteyksiä yliopisto-opiskelijoiden keskuudessa. Tutkimuksessa käytettiin YTHS:n Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2012 aineistoa yliopisto-opiskelijoiden osalta (n=2545).

Tutkimuksessa havaittiin, että syksyllä suoritetuilla opintopisteillä, kuormituksesta palautumisella, ajankäytöllä ohjattuun opiskeluun ja ansiotyöhön oli yhteyksiä opiskelu-uupumukseen. Kuormituksesta palautumisella, ajankäytöllä itsenäiseen opiskeluun ja opintojen tärkeydellä oli yhteyksiä opiskeluintoon. Opintojen tärkeäksi kokemisella oli yhteys varsinkin riittämättömyyden tunteeseen. Ansiotyötä paljon tekevät opiskelijat suhtautuivat kyynisemmin opiskeluun kuin vähemmän ansiotyötä tekevät. Ansiotyön yhdistäminen itsenäiseen ja ohjattuun opiskeluun tuotti myös ekshaustion kokemuksia. Monesti opiskelu-uupumusta perustellaan työssäkäynnillä ja opintojen hidastumisella, mutta ilmiö vaikuttaa tämän tutkimuksen mukaan monimutkaisemmalta. Uupumusta tutkittaessa tulisi aina myös huomioida innon vaikutukset.

Lisäksi tässä tutkimuksessa muodostettiin viisi opiskelijaprofiilia: Uupuneet työssäkäyvät, Työn imussa olevat, Opiskeluinnostuneet, Opiskelevat uupuvat ja Opiskelu-uupuneet. Profiilit erosivat toisistaan läsnäolovuodessa, suoritetuissa opintopisteissä, kuormituksesta palautumisessa, kokoaikatyössä ja opintojen tärkeydessä.

Jatkossa olisi mielenkiintoista tutkia, poikkeavatko ammattiin johtavien ja ammattiin johtamattomien alojen opiskelijoiden kokemukset uupumuksesta ja innosta. Opiskeltavan alan jakaminen ammattiin johtaviin ja ammattiin johtamattomiin vaatii opiskeltavan pääaineen nimeämistä taustatietokysymyksissä. Kysymyksessä, tekeekö opiskelija oman alan työtä, oli liikaa puuttuvia arvoja eikä sitä voitu sisällyttää analyyseihin. Sillä tekeekö opiskelija oman alansa töitä, olisi voinut olla suurikin merkitys siihen, kuinka moniulotteisena ilmiönä opiskelu-uupumus ja -into olisi voitu nähdä.