Transcriptional control in the murine adrenal cortex and testis

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-1950-6
Title: Transcriptional control in the murine adrenal cortex and testis
Author: Schrade, Anja
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Medicine, Institute of Clinical Medicine, Children's Hospital
Washington University in St. Louis, St. Louis, MO, USA
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2016-04-15
Language: en
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-1950-6
http://hdl.handle.net/10138/160814
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Abstract: The main steroidogenic organs in mammals, the adrenal glands and gonads, arise from a common pool of mesodermal progenitor cells during embryogenesis. Precise gene regulation controls cell differentiation, growth, and homeostasis in the developing embryo and the adult. Disruptions of these spatiotemporal processes are linked to a variety of diseases, including developmental disorders, malignant transformations, and infertility. This dissertation focuses on the molecular mechanisms that regulate normal and neoplastic cell development in the adrenal cortex and testis of the mouse. The initiation of gene transcription requires the binding of transcription factors to specific cis-regulatory elements within DNA. Methylation of cytosine residues affects transcription factor binding to these regulatory elements; hypermethylation results in condensed chromatin that is inaccessible to the transcriptional machinery, whereas hypomethylation is an indicator of active gene transcription. Alterations in DNA methylation have been linked to neoplasia. We used a novel method of genome-wide methylation profiling, termed Laser Capture Microdissection-Reduced Representation Bisulfite Sequencing, to characterize the changes in promoter methylation associated with gonadectomy-induced adrenocortical neoplasia in the mouse. One of the genes upregulated during gonadectomy-induced adrenocortical neoplasia is Gata4, a transcription factor normally absent in the adult adrenal gland. To determine whether GATA4 directly modulates tumorigenesis we analyzed mice with germline or conditional loss-of-function mutations in this gene. GATA4 deficiency was associated with reduced tumor growth and decreased expression of sex steroidogenic markers. GATA4 is expressed in testicular Leydig cells. To gain insight into the role of GATA4 in this cell type, we performed gene silencing experiments in a mouse Leydig cell tumor line (mLTC-1) and in primary mouse Leydig cells. Comprehensive analyses, including transcriptomic and metabolomic profiling, showed that Gata4 silencing was associated with diminished sex steroid production and impaired glycolysis. Conditional deletion of Gata4 in another testicular somatic cell type, the Sertoli cell, has been reported to increase the permeability of the blood-testis barrier (BTB) and disrupt spermatogenesis in adult mice. To elucidate the molecular underpinnings of these phenotypic abnormalities, we performed Gata4 gene silencing experiments in an immortalized Sertoli cell line (TM4) and in primary mouse Sertoli cells. GATA4 depletion was associated with altered expression of genes involved in BTB maintenance, including components of tight/adherens junctions (e.g., Tjp1, Cldn12) and the extracellular matrix (e.g., Lamc1, Col4a5). Gata4 gene silencing impaired the production of lactate, a key Sertoli cell-derived nutrient that is essential for proper spermatogenesis.Nisäkkäiden kaksi tärkeintä steroidihormoneja erittävä elintä, lisämunuaiset ja sukurauhaset, saavat alkunsa yhteisistä esiastesoluista sikiökehityksen aikana. Näiden elinten solujen erilaistumiseen, kasvuun ja toimintaan, vaikuttavien geenien ilmentyminen on tarkan säätelyn alaista. Tärkeitä tekijöitä tässä säätelyssä ovat transkriptiotekijät, jotka ohjaavat geenien luentaa sitoutumalla spesifisesti niiden promoottorialueille. Tätä sitoutumista puolestaan säädellään esimerkiksi DNA:n metylaation avulla. Häiriöt näissä säätelymekanismeissa ovat yhteydessä erilaisiin tauti- ja sairaustiloihin, kuten kehityshäiriöihin, kasvaimiin sekä hedelmättömyyteen. Kokonaisuuden kannalta on tärkeää ymmärtää näiden säätelymekanismien toimintaa sekä normaalisti toimivissa terveissä soluissa että erilaisten häiriötilojen yhteydessä. Tässä väitöskirjatyössä käytettiin ja kehitettiin uusia metodeita, näiden säätelymekanismien tutkimiseen ja ymmärtämiseen. Väitöskirjan ensimmäisessä osatyössä kehitettiin uusi menetelmä Laser capture microdissection reduced representation bisulfite sequencing (LCM-RRBS) , jonka avulla DNA:n metylaatioastetta pystytään tutkimaan koko genomin laajuisesti pienistäkin näytemääristä. LCM-RBBS:n avulla pystyttiin hiirimallissa osoittamaan eroja metylaatioasteessa normaalin ja neoplastisen lisämunuaiskudoksen välillä. Toisessa osatyössä tutkittiin transkriptiotekijä GATA4:n merkitystä hiiren lisämunuaiskasvaimien synnyssä. Normaalisti GATA4 ei ilmenny hiiren lisämunuaisissa. Hiirimallissa, jossa lisämunuaiskasvaimia saadaan aikaan sukurauhasten poiston avulla, GATA4 ilmentyy voimakkaasti neoplastissa soluissa. Osatyössä osoitettiin, että GATA4 poistogeenisillä hiirillä näiden kasvaimien kasvu ja steroidihormonituotantoon osallistuvien entsyymien ilmentyminen väheni kontrollihiiriin verrattuna. Kolmannessa osatyössä tutkittiin transkriptiotekijä GATA4:n merkitystä hiiren Leydigin solujen toiminnalle. Tässä osatyössä osoitimme, käyttämällä uusia transkriptomin ja metabolomin laajuisia menetelmiä, että GATA4 on keskeinen säätelytekijä Leydigin solujen normaalissa toiminnassa. GATA4 puuttuminen Leydigin soluista vähensi merkittävästi niiden testosteronin tuotantoa sekä vaikutti haitallisesti solujen sokeriaineenvaihduntaan, etenkin glykolyysiin. Väitöskirjan viimeisessä osatyössä tutkittiin GATA4:n merkitystä hiiren Sertolin solujen toiminnalle. Aiemmin on tiedetty GATA4:n olevan tärkeä tekijä niin veri-kivesesteen synnyssä kuin siittiöiden muodostumisessa. Tämä tutkimus toi uutta tietoja GATA4 merkityksestä veri-kivesesteen rakenneproteiinien ilmentymisen säätelijänä sekä paljasti uuden mekanismin (häiriintynyt laktaatin tuotanto), jota kautta häiriöt GATA4 toiminnassa voivat aiheuttaa koiraiden hedelmättömyyttä hiirimallissa. Kokonaisuudessaan tämä väitöskirja tuotti uutta tietoa lisämunuaiskasvaimien ja koiraiden hedelmättömyyden biologiasta.
Subject: pediatrics
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Transcri.pdf 2.520Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record