Trakeostomiapotilaiden puheterapia Suomessa

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201603211300
Title: Trakeostomiapotilaiden puheterapia Suomessa
Author: Rapeli, Liisa
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Institute of Behavioural Sciences
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2016
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201603211300
http://hdl.handle.net/10138/160888
Thesis level: master's thesis
Abstract: Aims. As the amount of tracheostomized patients is increasing the clinical caseload of speech and language therapists (SLT) working with this population is expanding. International surveys show that many SLTs have poor clinical confidence while working with this population, many confront problems in their work environment what comes to team work and most SLTs believe additional training in tracheostomy management would be beneficial. There are some inconsistencies and variation in tracheostomy management among SLTs. The aim of this study was to explore the assessment and rehabilitation patterns of clinicians working with tracheostomized people as well as the role of SLTs managing this population in Finland. Clinical training preparing to work with this population was also examined. Methods. An electronic survey of University of Helsinki was sent to 1163 SLTs via the Finnish Association of Speech Therapists. The whole questionnaire was directed only to the SLTs having previous work experience with at least one patient with a tracheostomy. 61 SLTs completed the survey. Frequencies and percentages were computed to analyze the data quantitatively. Also Kruskall–Wallis -test was applied. Questions relating to clinical activities were classified according to the level of clinical consensus. The answers to the open questions were analysed qualitatively by grouping the answers according to the themes arising from the data. Results and conclusions. The respondents had little experience on assessment and rehabilitation of tracheostomized patients. Most referrals were received for dysphagia and communication assessment. SLTs found their role in tracheostomy management often poorly defined. Patients were usually assessed and rehabilitated as a team and teamwork was found important and practical. The respondents had had only a little education and practical training on tracheostomy management. Most SLTs felt they needed more training on assessment and rehabilitation of patients with a tracheostomy. The clinical confidence of SLTs working with this population varied. National guidelines in tracheostomy management for speech and language therapists would help to define the role of SLTs in this field. Additional training would help to improve clinical confidence of SLTs working with this population.Tavoitteet. Trakeostomiapotilaiden määrä kasvaa jatkuvasti, ja puheterapeutit osallistuvat yhä enenevässä määrin tämän potilasryhmän arviointiin ja kuntoutukseen. Kansainvälisissä tutkimuksissa on todettu, että monilla puheterapeuteilla on heikko kliininen itseluottamus työskennellessään trakeostomiapotilaiden parissa. Monet heistä kohtaavat tiimityöskentelyyn liittyviä ongelmia, ja suurin osa haluaisi lisää mahdollisuuksia ammatilliseen kehittymiseen. Puheterapeuttiset arviointi- ja kuntoutuskäytänteet ovat jossakin määrin vaihtelevia. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, minkälaisia trakeostomiapotilaiden puheterapeuttiset arviointi- ja kuntoutuskäytänteet ovat Suomessa ja mikä puheterapeutin rooli on tämän potilasryhmän hoidossa. Lisäksi pyrittiin selvittämään, miten puheterapeutit kouluttautuvat trakeostomiapotilaiden arviointiin ja kuntoutukseen. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena Helsingin yliopiston sähköisellä e-lomakkeella. Kysely lähetettiin Suomen Puheterapeuttiliiton kautta 1163 puheterapeutille. Koko kyselytutkimus oli suunnattu puheterapeuteille, joilla oli aikaisempaa kokemusta trakeostomiapotilaiden kanssa työskentelystä. Koko kyselyyn vastasi 61 puheterapeuttia. Aineistoa analysoitiin määrällisin menetelmin laskemalla vastausten frekvenssejä ja suhteellisia osuuksia sekä soveltuvin osin Kruskall–Wallis -testillä. Kliinisiin käytänteisiin liittyvät kysymykset analysoitiin kliinisen työn yhdenmukaisuusmittarilla. Avointen kysymysten vastaukset analysoitiin laadullisesti ryhmittelemällä vastauksia aineistosta nousevien teemojen mukaan. Tulokset ja johtopäätökset. Vastaajien kokemus trakeostomiapotilaiden arvioinnista ja kuntoutuksesta oli vähäistä. Lähetteitä saatiin eniten nielemisen ja kommunikaation arviointiin. Puheterapeutit kokivat oman toimenkuvansa usein huonosti määritellyksi trakeostomiapotilaiden hoidossa. Potilaita arvioitiin ja kuntoutettiin yleensä tiimityönä, ja tiimityö koettiin tärkeäksi ja toimivaksi. Koulutusta ja käytännön harjoittelua vastaajat olivat saaneet hyvin vähän tämän potilasryhmän arviointiin ja kuntoutukseen. Suurin osa vastaajista koki tarvitsevansa lisäkoulutusta trakeostomiapotilaiden arviointiin ja kuntoutukseen. Puheterapeuttien ammatillinen itseluottamus oli jokseenkin vaihtelevaa tämän potilasryhmän parissa työskenneltäessä. Trakeostomiapotilaiden puheterapeuttisiin arviointi- ja kuntoutuskäytänteisiin olisi hyvä saada kansallisia linjauksia. Puheterapeutin toimenkuvaa tulisi samalla tarkentaa. Lisäkoulutuksen avulla tämän potilasryhmän kanssa työskentelevien puheterapeuttien ammatillista itseluottamusta voitaisiin parantaa.
Subject: trakeostomia
puheterapia
arviointi
kyselytutkimus
Discipline: Logopedics
Logopedia
Logopedi


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Liisa_Rapeli_gradu_2016.pdf 1.787Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record