Video-ohjausmateriaali äänipotilaiden itsenäisen harjoittelun tukena

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201603211298
Title: Video-ohjausmateriaali äänipotilaiden itsenäisen harjoittelun tukena
Author: Järvinen, Johanna
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Institute of Behavioural Sciences
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2016
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201603211298
http://hdl.handle.net/10138/160893
Thesis level: master's thesis
Abstract: Objective: Previous results support the use of video examples in voice therapy. Patient adherence and motivation for practice was improved in the video-enhanced voice therapy compared to the "written" condition. A previous study has also shown that an instructional videotape has potential to increase people's awareness about voice misuse and treatment options. However, this area is still poorly studied. The goal of this study was to review the experiences of educational video material. The focus was to map out the experiences and benefits of using the video material. The purpose of this study was also to determine if patients' voice quality and the quality of life could be improved by providing videos of vocal hygiene instructions and voice exercises exemplified by the therapist. Methods: The population consisted of 12 patients of HUS Speech and Voice Clinic who participated in an independent video-enhanced intervention. All participants were women (20-63 years) and they had a functional voice disorder diagnosed by a phoniatrician. Before the intervention participants filled up two self-assessment questionnaires: VHI and VAPP. During the intervention participants kept an exercise diary. After the intervention participants filled up three self-assessment questionnaires: VHI and VAPP once again and also a questionnaire about the experiences of educational video material. The data were analysed applying qualitative content analysis and statistical method. Results and conclusions: The participants considered the video material, especially the informative part of it, clear and useful. The training videos were also considered clear and quite easy to manage. Practice frequency was how ever quite poor. Nobody practiced every day. During one month (30 days) the participants exercised in 5 to 27 days. During one day they exercised about eight minutes. Some of the participants seemed to benefit from the independent video-enhanced voice therapy. 7/12 participants had better VHI and VAPP scores after the intervention compared to the scores before the intervention. The difference in VAPP scores of the whole group before and after the intervention was considered statistically significant (p-value =.048 < .05 ). However, there were so wide variation in the practice frequency and the VHI and VAPP scores, that no exact conclusions can be made.Tavoitteet: Videomallintamisen käyttämisestä äänihäiriöiden hoidossa ei ole paljon tutkittua tietoa. Alustavan tutkimustiedon mukaan videomallintamisen merkityksestä harjoittelumotivaatioon ja -intensiteettiin on kuitenkin positiivisia havaintoja. Videonauhoitteen avulla on aiemmin onnistuttu myös lisäämään ihmisten tietoisuutta vääristä äänenkäyttötavoista ja ääniongelmien hoitovaihtoehdoista. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella potilaiden kokemuksia video-ohjausmateriaalin käyttämisestä ja hyödystä sekä itsenäisen harjoittelun vaikutuksesta ääniongelman vaikeusasteeseen ja haittaan sekä elämänlaatuun. Menetelmät: Tutkimukseen osallistui kaksitoista HUS:n foniatrian poliklinikan ääniterapiajonossa ollutta potilasta, jotka osallistuivat HUS:n Foniatrian poliklinikalla tehdyn videomateriaalin avulla suoritettuun kotiharjoitteluinterventioon. Valintakriteerinä tutkimukseen osallistumiselle oli, että foniatri oli diagnosoinut tutkittavalla äänihäiriön, jossa toiminnallinen komponentti oli keskeisin. Kaikki tutkimukseen osallistuneet olivat naisia, iältään 20–63 -vuotiaita (k.a. 45,8). Tutkimuksen näkökulma oli pääosin laadullinen, ja aineistonkeruussa käytettiin kolmea erilaista kyselyä (VHI, VAPP ja kyselylomake foniatrian ohjausmateriaalin käyttökokemuksista) sekä harjoittelupäiväkirjaa. Aineistoa kerättiin alkumittauksella ennen interventiota (VHI, VAPP), kotiharjoitteluintervention aikana (harjoittelupäiväkirja) sekä loppumittauksella intervention jälkeen (VHI, VAPP, kyselylomake foniatrian ohjausmateriaalin käyttökokemuksista. Aineistoa analysoitiin sekä laadullisesti sisällönanalyysin avulla, että mää-rällisesti soveltuvin tilastollisin menetelmin. Tulokset ja johtopäätökset: Tuloksissa oli nähtävissä, että videomateriaalia, erityisesti sen tietoa antavaa osuutta, pidettiin selkeänä ja hyödyllisenä. Ääniharjoitusvideoita pidettiin myös selkeinä, ja harjoituksia oli tutkittavien mielestä pääosin helppo tehdä. Harjoitteluintensiteetti jäi kuitenkin matalaksi. Kukaan tutkittavista ei harjoitellut joka päivä. Harjoittelupäiviä kertyi kuukauden (30 vrk) aikana tutkittavasta riippuen 5-27. Yhden päivän aikana tutkittavat harjoittelivat keskimäärin kahdeksan minuuttia. Osa tutkittavista näytti hyötyneen itsenäisestä videoavusteisesta harjoittelusta. Sekä VHI-pisteet että VAPP-pisteet laskivat (ts. paranivat) seitsemällä tutkittavalla kahdestatoista. VAPP:lla mitattuna alku- ja lopputilanteen erojen keskiarvo poikkesi tilastollisesti merkitsevästi nollasta (p-arvo =.048 < .05 ). Sekä harjoitusmäärissä, että hyötyä arvioivien mittareiden pisteissä oli kuitenkin suurta henkilökohtaista vaihtelua, eikä vahvoja johtopäätöksiä voida sen vuoksi tehdä.
Subject: videomallintaminen
video-ohjausmateriaali
ääniharjoittelu
äänihäiriö
puheterapia
ääniterapia
elämänlaatu
Discipline: Logopedics
Logopedia
Logopedi


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record