Identity- and contact-related determinants of reciprocal intergroup relations in ethno-culturally diverse societies

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-1062-6
Title: Identity- and contact-related determinants of reciprocal intergroup relations in ethno-culturally diverse societies
Author: Brylka, Asteria
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Studies, Social psychology
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2016-04-29
Belongs to series: Publications of the Faculty of Social Sciences - URN:ISSN:2343-2748
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-1062-6
http://hdl.handle.net/10138/161032
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Abstract: The present cross-sectional study investigates the reciprocity of ethnic relations in Finland and the role this reciprocity plays in the development of an inclusive integration context characterised by positive intergroup attitudes, and support for multiculturalism and for the minority groups collective action. The theoretical framework builds on the social identity theory, the theory of acculturation and contact hypothesis. Identity- and contact-related predictors of the inclusive integration context are examined among Finns and among Russian and Estonian immigrants. First, this study sheds more light on intergroup attitudes in the context of immigration. High national identification of Finns and Russian immigrants elicited stronger psychological ownership of Finland. However, while strong ownership made the attitudes of Finns towards Russian immigrants more negative, among the Russian immigrants ownership was linked to more positive attitudes towards Finns. Positive contact with Finns elicited more positive attitudes towards this group, which in turn were linked to more favourable mutual attitudes among Estonian and Russian immigrants. The same association, but with a negative valence, was true for negative contact. Moreover, positive contact with Finns was linked to higher, and negative contact to lower, public collective self-esteem among low-status Russian immigrants but not among high-status Estonian immigrants; higher and lower public collective self-esteem was, in turn, respectively linked to more positive and more negative attitudes towards Estonian immigrants. Second, ethnic identification of Russian immigrants fostered support for multiculturalism only when ethnic superiority of the ingroup was not perceived. Third, among Finns the perception of Russian immigrants preserving more of their culture than Finns would prefer, elicited stronger anxiety and lowered trust, these factors both in turn being related to lower support for collective action of Russian immigrants. When Russian immigrants perceived that they were not allowed by Finns to preserve as much of their culture as they wished, outgroup trust declined and strengthened support for the ingroup s collective action. This study shows that the inclusive integration context does not develop in a social vacuum and provides strong evidence on the importance of the reciprocity of multidimensional intergroup relations in diverse societies.Tämä poikkileikkaustutkimus tarkastelee etnisten ryhmäsuhteiden vastavuoroisuutta Suomessa sekä tämän vastavuoroisuuden roolia inklusiivisen integraatiokontekstin kehittymisessä. Tätä inklusiivista integraatiokontekstia määrittävät myönteiset ryhmienväliset asenteet, monikulttuurisuusideologian kannattaminen sekä vähemmistöryhmien kollektiiviselle toiminnalle annettu tuki. Inklusiivisen integraatiokontekstin identiteettiin ja kontaktiin liittyviä ennustajia tarkasteltiin suomalaisen enemmistöryhmän sekä venäläisten ja virolaisten maahanmuuttajien keskuudessa. Suomalaisten sekä Suomessa asuvien venäläisten voimakas kansallinen identifioituminen Suomeen sai aikaan kokemuksen psykologisesta omistajuudesta, mikä puolestaan ennusti ryhmien keskinäisiä asenteita. Myönteinen kontakti suomalaisten kanssa sai aikaan myönteisempiä asenteita suomalaisia kohtaan, mutta oli tämän lisäksi yhteydessä myös myönteisempiin keskinäisiin asenteisiin venäläisten ja virolaisten maahanmuuttajien välillä; kielteisen kontaktin vaikutus oli puolestaan päinvastainen. Heikossa sosiaalisessa asemassa olevilla venäläisillä maahanmuuttajilla kontaktin ja ulkoryhmäasenteiden välinen yhteys välittyi lisäksi sisäryhmän kollektiivisen itsetunnon kautta. Venäläisten maahanmuuttajien etninen identifikaatio edisti monikulttuurisuusideologian kannattamista ainoastaan silloin, kun oman etnisen ryhmän ei koettu olevan yhteiskunnassa muita ryhmiä ylempänä. Suomalaisilla sekä Suomessa asuvilla venäläisillä maahanmuuttajilla koettu kulttuurinen diskordanssi sekä siitä seuraavat ryhmienväliset ahdistuksen kokemukset ja luottamus olivat yhteydessä venäläisten maahanmuuttajien kollektiiviselle toiminnalle annettuun tukeen. Tämä tutkimus osoittaa, että inklusiivinen integraatiokonteksti ei kehity sosiaalisessa tyhjiössä, sekä tarjoaa vahvaa näyttöä moniulotteisten ryhmäsuhteiden vastavuoroisuuden tärkeydestä monimuotoisissa yhteiskunnissa.
Subject: social psychology
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
identity.pdf 1.132Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record