Learning by gardening - nuorisojärjestön aktivoima koulun puutarhatoiminta. Tapaus Vihdin malli

Näytä kaikki kuvailutiedot

Permalink

http://hdl.handle.net/10138/161035
Julkaisun nimi: Learning by gardening - nuorisojärjestön aktivoima koulun puutarhatoiminta. Tapaus Vihdin malli
Tekijä: Salo (os. Muurinen), Kirsti
Muu tekijä: Helsingin yliopisto, Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, Maataloustieteiden laitos
Opinnäytteen taso: Lisensiaatintyö
Tiivistelmä: The history of Finnish school system has mutual interest with agricultural club established in USA in the beginning of 1900. Learning by doing was the motto for 4H-work and experiential learning was valued at school as well. The Evergreen Model of Environmental Education action plan describes the use of the outdoors as an expanded learning environment and to develop sustainability education at modern school. The model was initiated by a local 4H-association in collaboration with the local municipality and the schools. The intention according to the schools curricula and learning goals was to fulfill experiential learning out of doors and to realize a holistic vision of a sustainable learning environment. The development of the model started in 2003 with four pilot schools and by 2010 all 16 primary schools of the municipality were involved - from small village schools (32 96 students, grades 1 6) to large comprehensive schools (370 583 students, grades 1 9). Within seven years school gardens were built, active learning in nearby farms was conducted, and learning sessions were organized in the nearby forests and in special nature resorts. Research questions were: What were the reasons to start the collaboration to develop new methods and places for learning outdoors? How did the teachers experience garden activities and learning outdoors? What were hindrances and promoting factors for learning outdoors and gardening in school every day? The Evergreen Model of Environmental Education has shown positive results and could be at least partly applied in all schools. Action plans need to be developed depending on each school s own possibilities and surroundings. Schools possess limited resources and teachers need to feel starting a program and teaching outdoors is easy. Collaboration with specialists like farmers or gardeners is important while establishing outdoor education in addition to everyday school work. The size of a school was not a hindrance for outdoor learning but larger groups did require extra adults and more complex organizing efforts to have successful sessions.Työnteko on leimannut edellisten sukupolvien elämää. Suomen koululaitoksen kehittäjät pitivät tärkeänä lasten oppimista kokemalla ja tekemällä kuten puutarhaviljelyn kautta. 1900-luvun alussa sai USA:ssa alkunsa maatalouskerhotoiminta, kun haluttiin opastaa lapsia ja nuoria arvostamaan maatalousammatteja. 4H-toiminta tuli tunnetuksi myös Suomessa ja Maatalouskerholiitto perustettiin 1928. Koulun puutarhatoiminta ja oppiminen ulkona ovat ajaton mahdollisuus laajentaa oppimisympäristöä ja kokemuksellista oppimista. Tässä tutkielmassa tutkittiin koulun puutarhatoimintaa ja järjestötoimijan osuutta sen järjestämisessä osana nykykoulun opetusta. Koulun lähiympäristö, koulupiha ja -puutarha pyrittiin ottamaan tehokkaaksi ympäristökasvatuksen oppimisympäristöksi. Tutkimus kohdistui paikallisen yhteistyön myötä kouluarjessa avautuvaan tekemällä ja kokemalla oppimiseen opettajanäkökulmasta. Tutkimuskysymyksinä olivat: Mikä sai aikaan järjestötoimijan aloitteen ulkona oppimisen kehitystyöhön? Millaisena opettajat kokivat puutarhatoiminnan koulun arjessa? Mikä estää ja edistää oppimista ulkona ja kasvimaatoimintaa koulun opetussuunnitelmaa toteutettaessa? Tutkimusaineisto on kerätty Vihdin 4H-yhdistyksen toiminnanjohtajan aloitteesta syntyneissä Ikivihreän ympäristökasvatuksen toimintamallin (Vihdin malli) kehittämishankkeissa vuosina 2003 2010, jolloin kouluille perustettiin omat kasvimaat, luotiin yhteyksiä lähimaatiloille ja käytettiin metsää ja vesistöjä oppimisympäristöinä. Mukana eri toiminnoissa oli kaikkiaan 16 erikokoista koulua, kyläkouluista (32 96 oppilasta, 1 6 lk) suuriin yhtenäiskouluihin (370 583 oppilasta, 1 9 lk). Haastattelut ja kyselyaineisto on analysoitu käsitekarttamenetelmällä CmapTools -ohjelmalla. Aineistosta nousee tärkeimpänä perusteena järjestötoimijan aloitteelle uudenlaisen tekemällä ja kokemalla oppimisen kulttuurin mahdollistaminen. Opettajat kokivat oppimisen puutarhassa mielenkiintoiseksi ja tärkeäksi vastapainoksi tavanomaiselle luokkatyöskentelylle. Ruuan alkuperän ja luonnon kiertokulun yhteys sekä työnteon merkitys korostui. Suurimmiksi esteiksi puutarhatoiminnalle opettajat mainitsivat ajan ja resurssien puutteen, tiedonkulun estymisen ja suhtautumisen lisätyöksi koettuun toimintaan. Koulun koko ei ollut este oppimiselle ulkona. Pienemmissä kouluissa koko koulu osallistui, suuremmissa oli yhteistyötä rinnakkaisluokkien kesken. Yhteistyötä sekä koulun ulkopuolisten tahojen kanssa että koulun sisällä pidettiin merkittävänä toimintaa edistävänä tekijänä.
URI: http://hdl.handle.net/10138/161035
Päiväys: 2016-03-22
Oppiaine: Puutarhatiede
Tekijänoikeustiedot: Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.


Tiedostot

Latausmäärä yhteensä: Ladataan...

Tiedosto(t) Koko Formaatti Näytä
learning.pdf 4.311MB PDF Avaa tiedosto

Viite kuuluu kokoelmiin:

Näytä kaikki kuvailutiedot