Munuaisensiirtopotilaiden terveyteen liittyvä elämänlaatu, lääkehoitoon sitoutuminen ja erikoissairaanhoidon kustannukset

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201801151326
Title: Munuaisensiirtopotilaiden terveyteen liittyvä elämänlaatu, lääkehoitoon sitoutuminen ja erikoissairaanhoidon kustannukset
Author: Sinisalo, Aino
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Pharmacy
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2015
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201801151326
http://hdl.handle.net/10138/161049
Thesis level: master's thesis
Discipline: Socialfarmaci
Social Pharmacy
Sosiaalifarmasia
Abstract: End stage renal disease (ESRD) burdens both society and patient trough lower quality of life and the cost of treatment, as well as through lost productivity. In 2012, the incidence of ESRD was 81 patients per one million inhabitants in Finland. Annual number of kidney transplantations range from 150 to 210. The costs of specialized medical care, adherence to medication and health related quality of life (HRQoL) of kidney transplant patients were analyzed in this study. The aim of the study was to provide research to support the improvement of the kidney transplant patients' health care process and future research on the cost-effectiveness of kidney transplantation. In addition, the aim was to produce information to support health care decision making and resource allocation. The study population included 320 patients who had received a kidney transplant in HYKS. Of the included patients, 198 answered the questionnaire and 122 formed a control population of which only cost data was available. The cost data was collected from the HUS Ecomed-database. Medication adherence was measured with the BAASIS- and VAS-instruments and the HRQoL with the generic 15D-instrument. Forty-three per cent of the patients were non-adherent. There was no statistical difference in the adherence of patients with different dialysis modalities. The correct timing of taking the immunosuppressive medication proved to be its biggest challenge. The average quality of life for kidney transplant patients was measured at 0.87. There were no statistically significant differences in the 15D scores between adherent and non-adherent patients or different dialysis modalities. Instead, there were statistically significant differences between dialysis modalities in some of the 15 dimensions. The 15D score was on average lower among patients with a higher MRCI-score or a longer dialysis period prior to transplantation. The average cost for the specialized medical care of the kidney transplant patients was 34 331 euros on the year prior to the transplant, 52 834 euros one year after the transplant and 8 537 and 7 791 euros on the second and third year after the transplant, respectively. Average costs for all three years after the transplantation combined were 68 932 euros. Based on the results of this study, non-adherence to medication proved to be a considerable issue for kidney transplant patients. The HRQoL after a kidney transplantation was moderately high, although lower than in the age standardized general population. Adherence to medication, HRQoL or the dialysis modality were not associated with cost of the specialized medical care after the kidney transplantation and there was no single factor associated with these post transplant costs. The strength of the study is a comprehensive longitudinal analysis of special care costs and the factors associated with them. On the other hand, health related quality of life is only measured once, which is a limitation. The cost analysis would have been more comprehensive if all the health care cost and other direct costs such as travel and time cost as well as indirect costs such the loss of productivity had been included.Munuaisen vajaatoiminta aiheuttaa taakkaa sekä yhteiskunnalle että potilaalle niin elämänlaadun menetyksen ja hoidon kustannuksen kuin tuottavuuskustannustenkin muodossa. Vuonna 2012 kroonista munuaisen vajaatoimintaa sairastavien potilaiden keskimääräinen ilmaantuvuus oli Suomessa 81 potilasta miljoonaa asukasta kohti. Vuosittain munuaisensiirtoja tehdään 150-210. Tässä tutkielmassa analysoitiin munuaisensiirtopotilaiden erikoissairaanhoidon kustannuksia, lääkehoitoon sitoutumista ja terveyteen liittyvää elämänlaatua sekä näihin vaikuttavia tekijöitä. Tavoitteena oli tuottaa tutkimustietoa munuaisensiirtopotilaiden hoitoprosessin kehittämisen ja munuaisensiirron kustannusvaikuttavuuteen liittyvän jatkotutkimuksen tueksi sekä terveydenhuollon päätöksenteon tietolähteeksi. Tutkimuksen potilasaineistona oli 320 munuaisensiirron HYKSissä saanutta potilasta, joista 198 (62 %) vastasi kyselyyn ja 122 muodosti niin sanotun katoaineiston, josta oli saatavilla ainoastaan kustannustietoa. Tutkimuspotilaiden erikoissairaanhoidon kustannukset kerättiin HUS:n Ecomed-tietokannasta. Lääkehoitoon sitoutumista mitattiin BAASIS- ja VAS-mittareilla ja potilaan terveyteen liittyvää elämänlaatua geneerisellä 15D-mittarilla. Tutkimuspotilaista 43 prosenttia oli huonosti lääkehoitoon sitoutunutta. Dialyysimuotojen välillä ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa adherenttien ja ei-adherenttien potilaiden osuuksissa. Hyljinnänestolääkityksen oikea-aikainen ottaminen osoittautui suurimmaksi hyljinnänestolääkityksen haasteeksi. Tutkimuspotilaiden keskimääräinen 15D-lukema oli 0,87. 15D-lukemassa ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa adherenttien ja ei-adherenttien tai eri dialyysimuotojen välillä. Dialyysimuotojen välillä sen sijaan oli eroa terveyteen liittyvän elämänlaadun ulottuvuuksilla ja 15D-lukema oli keskimäärin pienempi munuaisensiirtopotilailla, jotka olivat olleet pitkään dialyysihoidossa tai joilla oli korkeampi MRCI-lukema. Tutkimuspotilaiden keskimääräiset erikoissairaanhoidon kustannukset olivat munuaisensiirtoa edeltäneenä vuonna 34 331 euroa, ensimmäisenä siirron jälkeisenä vuonna 52 834 euroa, toisena vuonna 8 537 euroa ja kolmantena vuonna 7 791 euroa. Keskimääräiset kokonaiskustannukset kolmelta siirron jälkeiseltä vuodelta olivat 68 932 euroa. Huono lääkehoitoon sitoutuminen osoittautui tämän tutkimuksen tulosten perusteella huomattavaksi ongelmaksi munuaisensiirtopotilailla. Elämänlaatu munuaisensiirron jälkeen oli kohtalaisen korkea, joskin alhaisempi kuin ikävakioidun normaaliväestön vastaava. Lääkehoitoon sitoutumisella, terveyteen liittyvällä elämänlaadulla tai siirtoa edeltäneellä dialyysimuodolla ei ollut yhteyttä erikoissairaanhoidon kustannuksiin siirron jälkeen eikä tutkimuksessa tullut esiin munuaisensiirtopotilaiden siirron jälkeisiä kustannuksia selittävää yksittäistä tekijää. Tutkimuksen vahvuus on munuaisensiirtopotilaiden erikoissairaanhoidon kustannuksiin vaikuttavien tekijöiden kattava pitkittäissuuntainen analysointi. Toisaalta heikkous on, ettei elämänlaatutietoa ole kuin yhdeltä mittauskerralta. Kustannusten analysointi olisi ollut kattavampaa, mikäli mukaan olisi saatu myös avohoidon kustannukset ja muut matka- ja aikakustannusten kaltaiset suorat kustannukset sekä epäsuoria kustannuksia, kuten potilaan mahdollisen työkyvyttömyyden aiheuttama tuottavuuden aleneminen.
Subject: kidney transplantation
cost
adherence
health related quality of life
15D-instrument
munuaisensiirto
kustannukset
lääkehoitoon sitoutuminen
elämänlaatu
15D-mittari


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Pro_Gradu_Aino_Sinisalo.pdf 1017.Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record