Classroom matters: Research with children as entanglement

Show full item record

Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-2069-4
Title: Classroom matters: Research with children as entanglement
Author: Hohti, Riikka
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Department of Teacher Education
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Abstract: The subject of this thesis is everyday life in the school classroom with a focus on what matters to the children. The classroom is understood as a more-than-human context consisting of combinations and gatherings of material things, bodies, time, space and ideas. The study is located at the intersection of education, interdisciplinary childhood studies, narrative and ethnographic studies, and informed by the "material turn" of social sciences. The empirical part took place in a third- and fourth-grade class where the researcher was the class teacher. An approach called "classroom diaries" was developed in which the 10-year-old pupils wrote their observations, thoughts and stories freely. The nomadic analysis departed from the question, "What is happening in the classroom?" and proceeded through repeated readings and retellings, working with writing as inquiry. The fragmented, controversial and messy writings of the children challenged the teacher/researcher to find non-representational ways of engaging with data. The study consists of a summary part and four research articles. First, the analysis focuses on children's voices in stories that intertwine in classroom interactions. By defining three inter-related analytical spaces, the study illustrates how children s voices are not unitary or "authentic" , but emergent, constructed in reciprocal processes of telling and listening, and contingent on their social, discursive, material and physical environments and power relations. Second, the study presents the narrative approach of Children writing ethnography ("classroom diaries") as a way of engaging with children' s lives in the classroom and in research. Nomadic thinking serves to enable one to see the children's writings as emergent knowledge and to embrace the connectivity among the writings, the classroom reality, the child-ethnographers and the research, which are seen as mutually producing one another. Third, the thesis examines time and children in the classroom. The concept of entanglement is activated to bring time into connection with matter and space. The analysis concentrates on a music lesson and the musical instrument the recorder about which two children write. The recorder is seen as organising actions in the classroom, producing intense moments of now and various enactments of children and adults. The notion of time as a neutral, "outside" parameter is unsettled and both children and time are seen as hybrid. Fourth, the study develops the idea of research with children as an entangled practice. It presents a post-qualitative analysis that attempts to center children's views throughout the research and seeks to do so in ways other than through representation. The study draws attention to classroom assemblages involving time and things, as well as to temporality and materiality as parts of the research process. The study suggests engaging with children's open-ended narration by retelling and responding. These engagements highlight particular situations, the unpredictable and strange qualities of children's lives, and the significance of "tiny" things in educational environments. The study suggests that an open-ended narrative space allows children to produce rich and thought-provoking knowledge about what matters to them in the school classroom. The idea of entanglement can be employed to engage with that knowledge in ways that do not reduce the complexities of children's lives. Keywords: classroom, Children writing ethnography, voice, matter, time, space, entanglement, nomadicLapset kertovat, mitä luokassa tapahtuu Tässä väitöstutkimuksessa tarkastellaan lasten elämää koululuokassa. Tutkimuksen lähtökohtana toimi kysymys "Mitä luokassa tapahtuu?". Lapset kirjoittivat havaintojaan, tarinoitaan ja ajatuksiaan omassa luokassaan niin kutsuttuihin luokkapäiväkirjoihin. Tämä avoimeen kerrontaan perustuva lähestymistapa kehitettiin peruskoulun kolmannella luokalla, jossa tutkija toimi tuolloin luokanopettajana. Tutkimus osoitti, että kun kerrontaa ohjaillaan mahdollisimman vähän, esiin nousee lapsille merkittäviä asioita. Tutkimuksessa nämä asiat olivat usein materiaalisia ja pienen tuntuisia, ohikiitäviä, hassuja ja ristiriitaisia, kuten kirjan sivut, istumapaikat, jalkapallokortit, kynät, vitsit, hiusten silittely, kouluruoka ja zombietarinat. Tutkimuksessa esitetään, että näillä asioilla ja tavaroilla on väliä ja ne vaikuttavat lasten olemassaoloon ja oppimiseen, vaikka niitä ei ole aina osattu huomioida kasvatuksen tutkimuksessa. Tutkimus painottaa laajaa käsitystä kasvatuksesta: kasvatus koostuu muustakin kuin ihmisten asettamista tavoitteista. Tutkimus valottaa koulupäivän tavallista ja siksi usein huomaamatonta puolta, ja toisaalta lasten elämän "villiä" , arvaamatonta ulottuvuutta. Tutkimuksessa myös kehitetään lapsuudentutkimuksen lähestymistapoja ja esitetään, että osallistava lapsuudentutkimus voidaan käsittää runsaana ja polveilevana kietoumana, jossa erityinen huomio annetaan asioille ja tapahtumille, joita lapset itse pitävät tärkeinä. Kietouman ajatus vie tutkijan lähelle tutkimusaihettaan ja välttää liiallista ennalta rajaamista. Analyysi eteni muistelemisen, kertomisen ja uudelleen kertomisen prosessina, jossa käytettiin kokeilevia kirjoittamisen strategioita. Lasten kirjoittama aineisto haastoi tutkijan menetelmälliseen ja teoreettiseen pohdintaan. Tutkimuksessa käytettiin posthumanistisia ja uusmaterialistisia teorioita, jotka painottavat yksilö- ja ihmiskeskeisyyden sijaan koululuokan hetkittäin muuttuvia heterogeenisia yhdistelmiä. Nämä yhdistelmät synnyttävät monenlaisia ja muuttuvia lapsuuksia. Lapsuutta ja koulua ravistelevat tällä hetkellä isot muutokset kuten digitalisaatio, leikkaukset ja opetussuunnitelmauudistus. Tämän takia opettajien ja muiden aikuisten täytyy olla entistä tarkemmin kuulolla sen suhteen, mitä lasten elämässä tapahtuu. Tutkimuksessa kehitetty luokkapäiväkirjat (lapset etnografeina) -lähestymistapa voi auttaa ymmärtämään lasten elämän monitahoisuutta. Sitä voi soveltaa koulutoiminnassa, ja sillä voidaan tuottaa lapsinäkökulmaista tietoa yhteiskuntaan, opettajankoulutukseen ja tutkimukseen. Väitöskirjan neljässä eri osatutkimuksessa syvennytään lapsen äänen tematiikkaan, koululuokan aikaan ja tilaan sekä lapsinäkökulmaisen tutkimuksen nomadiseen metodologiaan.
URI: URN:ISBN:978-951-51-2069-4
http://hdl.handle.net/10138/161118
Date: 2016-05-04
Subject: kasvatustiede
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Classroo.pdf 838.9Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record