Occurrence, habitat use and movements of the flying squirrel in human-modified forest landscapes

Näytä kaikki kuvailutiedot

Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-2094-6
Julkaisun nimi: Occurrence, habitat use and movements of the flying squirrel in human-modified forest landscapes
Tekijä: Mäkeläinen, Sanna
Muu tekijä: Helsingin yliopisto, bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta, biotieteiden laitos
Opinnäytteen taso: Väitöskirja (artikkeli)
Tiivistelmä: Anthropogenic land use has caused detrimental impacts especially on forest ecosystems, and native forested landscapes have been lost and fragmented worldwide. Forest-dwelling animals are generally susceptible to habitat loss and fragmentation because of their strict habitat requirements and dependency on forests for food, nest sites and movements. Consequently, forest specialists, such as arboreal squirrels and gliding mammals, provide a worthy group of model species in order to assess the influence of landscape modification. The Siberian flying squirrel (Pteromys volans) is an arboreal rodent inhabiting spruce-dominated mature forests and due to destruction of its most suitable breeding habitat, the population has been decreasing in Finland. In my thesis, I investigate the effects of landscape modification on the occurrence, space use and survival of this species at multiple spatial scales. The occurrence probability of flying squirrel increased with a proportion of suitable movement forests on a 400-m-scale and was negatively associated with the isolation of occupied sites in a partly urban study area. However, no negative effects of urban habitat types were found, which indicates that the species is not disturbed by urbanization. It was found that regional environmental authorities were unaware of the presence of flying squirrel in most cases of forest harvesting in southern Finland. Despite occupied sites were delineated according to given guidelines, many of these sites became deserted after forest harvesting. This shows that the legal habitat protection of flying squirrel is ineffective and to improve this conservation practice, larger forested areas should be maintained around inhabited sites. The presence of urban habitats on movement routes increased movement distance and speed whereas urban habitats within home-range impeded only male movements. Structural forested connections had varying effects on nest-site switching and their importance remained unclear, which points out that defining and maintaining a species-specific connectivity is challenging in human-modified landscapes. Regional variation in flying squirrel survival was most likely caused by differences in predation pressure, predator community and landscape composition. Male mortality increased with a proportion of low-quality habitats in the surrounding landscape, whereas fine-scale habitat composition of the most used areas did not show any survival impacts. Natal dispersal distances of juveniles did not increase their mortality. Results of this thesis indicate that the effects of landscape modification on forest-dwelling animals are varying, sex-specific and depend on the scale. As landscape modification can also affect species indirectly, it is important to investigate the costs and risks of animal movements in human-modified environments.Ihmisen maankäyttö on aiheuttanut haitallisia muutoksia etenkin metsäekosysteemeissä, jotka ovat vähentyneet ja pirstoutuneet maailmanlaajuisesti. Metsälajit ovat yleisesti herkkiä metsäkadolle ja pirstoutumiselle tiukkojen elinympäristövaatimustensa takia ja koska ne ovat riippuvaisia metsistä ravinnon, pesäpaikkojen ja liikkumisen suhteen. Siksi metsiin erikoistuneet lajit, kuten puissa elävät oravat tai liitävät nisäkkäät, ovat sopivia mallilajeja näiden maisemamuutosten vaikutusten tutkimuksessa. Liito-orava (Pteromys volans) on varttuneisiin kuusisekametsiin sopeutunut laji, joka on kärsinyt sille sopivien metsien vähenemisestä ja Suomen kanta on arvioitu laskevaksi. Selvitän väitöskirjassani metsämaiseman muuttumisen vaikutusta liito-oravan esiintymiseen, elinympäristön käyttöön ja eloonjäämiseen. Liito-oravan esiintymiselle kaupunkimaisemassa on olennaista tarjolla olevan liikkumiseen soveltuvan metsän määrä sekä etäisyys lähimpään liito-oravaesiintymään. Kaupunkimaisen elinympäristön osuus ei vähentänyt lajin esiintymistodennäköisyyttä. Tämä viittaa siihen, että liito-orava pystyy asuttamaan myös kaupunkialueita, jos lisääntymiseen sopivaa metsää on saatavilla eikä erityisesti kärsi kaupungistumisesta. Havaitsimme, että tieto liito-oravien esiintymisestä on puutteellista alueellisten ympäristöviranomaisten keskuudessa eteläisessä Suomessa ja metsänhakkuiden yhteydessä rajatut suojelualueet eivät turvaa lajin pitempiaikaista säilymistä. Lajin elinympäristönsuojelu nykykäytännön mukaan on tehotonta ja suojelutason parantamiseksi vaadittaisiin suurempien metsäisten alueiden jättämistä esiintymän ympärille. Liito-oravat liikkuivat pitempiä matkoja ja nopeammin, jos niiden liikkumisreittien varrella oli paljon kaupunkimaista elinympäristöä. Jos otettiin huomioon saman elinympäristöluokan osuus yksilön elinpiirin sisällä, se lyhensi liito-oravakoiraiden öisiä liikkumismatkoja. Puustoisilla kulkuyhteyksillä ei ollut selkeää vaikutusta pesäpaikkojen välisiin liikkeisiin ja päättelemme, että maiseman kytkeytyneisyyden määrittely ja säilyttäminen on haastavaa ihmistoiminnan muokkaamissa metsissä. Liito-oravan eloonjäämisessä oli alueellista vaihtelua, joka voi johtua tutkimusalueen maisemakoostumuksesta, saalistuspaineesta ja petoyhteisöstä. Vähäpuustoisten ja avoimien alueiden lisäsi koiraiden kuolleisuutta, mutta yksilöiden käyttämien elinalueiden maisemakoostumuksella ei ollut vastaavaa vaikutusta. Nuorten liito-oravien liikkumat matkat eivät lisänneet niiden kuolleisuutta. Väitöskirjani tulokset osoittavat, että maisemamuutosten vaikutukset metsälajeihin ovat vaihtelevia ja voivat riippua myös sukupuolten välisistä eroista tilankäytössä sekä mittakaavasta. Maisemamuutokset voivat vaikuttaa lajeihin myös epäsuorasti ja siksi on tärkeää selvittää eläinten liikkumisen kustannuksia ja riskejä etenkin ihmisen muokkaamissa maisemissa.
URI: URN:ISBN:978-951-51-2094-6
http://hdl.handle.net/10138/161138
Päiväys: 2016-04-29
Avainsanat: ekologia ja evoluutiobiologia
Tekijänoikeustiedot: Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.


Tiedostot

Latausmäärä yhteensä: Ladataan...

Tiedosto(t) Koko Formaatti Näytä
occurren.pdf 3.563MB PDF Avaa tiedosto

Viite kuuluu kokoelmiin:

Näytä kaikki kuvailutiedot