Transport Infrastructure Capital Effects and Regional Spillover in Finland

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos fi
dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Political and Economic Studies en
dc.contributor Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Institutionen för politik och ekonomi sv
dc.contributor.author Krigsholm, Pauliina
dc.date.issued 2016
dc.identifier.uri URN:NBN:fi:hulib-201703273398
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/161231
dc.description.abstract The effects of public capital on economic growth have been widely examined in empirical studies during the past few decades. This thesis analyses the dynamic effects of transport infrastructure capital, a subgroup of public capital, in Finland on two levels of geographic hierarchy. Using both national and regional dimensions in the analysis allows the evaluation of the spillover effects that public investments in transport infrastructure are suggested to produce according to earlier literature. In this thesis, the impact of transport infrastructure capital on regional growth is studied within the multivariate time series framework. The important issues of the non-stationarity of the data and the existence of cointegrating relationships among variables in the long-run can be accounted for by using vector autoregressive (VAR) models. Moreover, the VAR approach does not impose any causal links between the variables a priori. This is particularly important in the context of this thesis since it is plausible to assume that shocks hitting output affect public capital spending and, therefore, also the level of transport infrastructure capital stock. For the estimation of direct transport infrastructure capital effects with the VAR approach four variables are used: the real gross domestic output produced, employment in number of workers, the net private non-residential capital stock, and the net transport infrastructure capital stock. All the series are for the period 1975—2004 and in year 2000 prices. In addition, for the purpose of evaluating the spillover effects, I estimate so-called effective transport infrastructure capital stock series that consist of inside-region and outside-region capital stocks for each region. The main empirical results of this thesis are based on the impulse response functions associated to the VARs estimated for Finland as a whole and for each Finnish region. The empirical results suggest that in Finland and in the majority of regions, the effects of transport infrastructure capital are negative. The negative responses of all other variables to a shock to the transport infrastructure capital variable indicate that private sector variables are substitutes to transport infrastructure capital. On regional level the estimated long-run elasticities are in general lower than the national level elasticities, implying the existence of negative spillover effects. My empirical results are in part contradictory to many previous studies, yet the response patterns are explicable in terms of economic theory. Assuming that the neoclassical production function is a valid representation of the relationship between the variables used, my results suggest that the marginal productivity of transport infrastructure capital is negative, which in turn implies that the transport infrastructure to output ratio is beyond its optimal level in most parts of Finland. en
dc.description.abstract Julkisen kiinteän pääoman vaikutuksia alueiden talouskasvuun on tarkasteltu monissa empiirisissä tutkimuksissa jo useamman vuosikymmenen ajan. Tässä työssä keskitytään tarkastelemaan liikenneinfrastruktuuripääoman, yhden julkisen kiinteän pääoman alaryhmän, dynaamisia vaikutuksia Suomessa koko maan sekä maakuntien tasolla. Aiempien tutkimusten mukaan julkiset investoinnit liikenneinfrastruktuuriin saattavat synnyttää taloudellisia vaikutuksia yli alueellisten rajojen. Kahden eri maantieteellisen tason huomioiminen mahdollistaa tällaisten alueellisten vuotovaikutusten tarkastelun. Tässä työssä liikenneinfrastruktuuripääoman vaikutusten arvioimiseen käytetään usean muuttujan aikasarjamalleja. Tällöin sekä muuttujien epästationaarisuuteen että muuttujien välisiin yhteisintegraatiosuhteisiin liittyvät seikat on mahdollista ottaa huomioon mallintamisessa. Vektori autoregressiivisten (VAR) mallien käyttämistä puoltaa myös se, että menetelmä ei lähtökohtaisesti aseta minkäänlaisia olettamuksia muuttujien välisistä kausaalisista yhteyksistä. Kaksisuuntaisen kausaalisuuden mahdollisuus ei ole missään nimessä poissuljettu tässä yhteydessä, koska oletettavasti kokonaistuotantoon kohdistuvat shokit vaikuttavat myös julkisen pääoman menoihin ja sitä myöten liikenneinfrastruktuuripääoman määrään. Liikenneinfrastruktuuripääoman suorien vaikutusten estimointia varten työssä käytetään neljää muuttujaa: alueellista tuotosta bruttokansantuotteella mitattuna, työllisyyttä työntekijöiden lukumäärällä mitattuna, yksityistä pääomakantaa sekä liikenneinfrastruktuuripääomakantaa. Kaikki aikasarjat ulottuvat vuosille 1975—2004 ja ne esitetään kiinteähintaisina vuoden 2000 hinnoin. Alueellisten vuotovaikutusten tarkastelua varten työssä estimoidaan lisäksi maakuntien sisäisestä sekä ulkoisesta liikenneinfrastruktuuripääomakannasta muodostuvat, niin kutsutut tehokkaat liikenneinfrastruktuuripääomakannat kaikille Suomen maakunnille. Impulssivastefunktiot muodostavat työn tärkeimmät empiiriset tulokset. Tulosten mukaan koko maan tasolla sekä valtaosassa maakuntia liikenneinfrastruktuuripääoman vaikutukset ovat negatiivisia. Kaikkien muiden muuttujien negatiivinen vaste liikenneinfrastruktuuripääomaan kohdistettavaan shokkiin viittaa siihen, että lisäys liikenneinfrastruktuuripääomaan syrjäyttää tuotantoa, työllisyyttä sekä yksityistä pääomaa. Työssä estimoitavat pitkän aikavälin joustot ovat keskimäärin alhaisempia maakuntien kuin koko maan tason tasolla. Tämä havainto viittaa negatiivisten alueellisten vuotovaikutusten olemassaoloon. Työn empiiriset tulokset ovat osittain ristiriidassa aiempien tutkimusten kanssa, mutta impulssivastefunktioiden muotoa pystytään selittämään talousteorian kautta. Olettaen että neoklassinen tuotantofunktio kuvaa edustavasti muuttujien välisiä yhteyksiä, tulokset antavat ymmärtää että liikenneinfrastruktuuripääoman rajatuottavuus on negatiivinen, mikä puolestaan viittaisi liian korkeaan liikenneinfrastruktuuripääoman määrään suhteessa tuotantoon suuressa osassa maata. fi
dc.language.iso eng
dc.publisher Helsingfors universitet sv
dc.publisher University of Helsinki en
dc.publisher Helsingin yliopisto fi
dc.title Transport Infrastructure Capital Effects and Regional Spillover in Finland en
dc.type.ontasot pro gradu-avhandlingar sv
dc.type.ontasot pro gradu -tutkielmat fi
dc.type.ontasot master's thesis en
dc.subject.discipline Economics en
dc.subject.discipline Taloustiede fi
dc.subject.discipline Ekonomi sv
dct.identifier.urn URN:NBN:fi:hulib-201703273398

Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Krigsholm_Taloustiede.pdf 1.157Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record