Identiteettijohtajuus henkilöstöjohtajien ja yrittäjien argumentaatiossa : laadullinen asennetutkimus

Abstract

Tutkielman kohteena on selvittää, millaiseksi identiteettijohtajuuden teoria ja sen keskeiset ajatukset rakentuvat johtajien kommentoidessa teoriaa kuvaavia asenneväittämiä. Tutkielmassa tarkastellaan henkilöstöjohtajien ja yrittäjien argumentaatiossa rakentuvia asenteita. Tarkastelun kohteena ovat erityisesti yhtäläisyydet ja eroavaisuudet asenteissa suhteessa identiteettijohtajuuden aikaisempaan tutkimukseen sekä asenteiden laadullinen vaihtelu haastateltavien välillä.

Pro gradu –tutkielman teoreettis-metodologisena lähestymistapana on laadullinen asennetutkimus. Laadullinen asennetutkimus on retoriseen sosiaalipsykologiaan pohjautuva konstruktivistinen lähestymistapa, joka on kehitetty erityisesti argumentaation sosiaalisen rakentumisen tutkimiseen. Laadullinen asennetutkimus edustaa relationistista asennekäsitystä, jossa asenne käsitetään argumentaatiossa rakentuvana ilmiönä. Tutkielman aineisto koostuu keväällä 2015 pääkaupunkiseudulla kerätyistä kahdeksasta yksilöhaastattelusta. Tutkielmaa varten haastateltiin neljää suuryrityksen henkilöstöjohtajaa ja neljää pienyrittäjää. Haastattelut järjestettiin puolistrukturoituina haastatteluina, joissa haastateltavia pyydettiin kommentoimaan kuutta identiteettijohtajuuden teorian pohjalta luotua asenneväittämää.

Analyysin jälkeen aineistosta on tulkittavissa kymmenen asennetta. Myönteisissä asenteissa identiteettijohtajuus konstruoituu ja suhteutuu esimerkillisyyteen, oikeudenmukaisuuteen, vilpittömyyteen, yhteisöllisyyteen ja yhteiseen identiteettiin. Kielteisissä asenteissa identiteettijohtajuus konstruoituu samaistumalla johtamiseen, manipuloivaan johtamiseen sekä yksilöllisen ja kokonaisuuden johtamisen puutteeseen. Tutkielman pohjalta identiteettijohtajuuden kontekstitekijöitä ovat erityisesti johtajan oma arvomaailma, yrityksen koko sekä työskentelytapojen itsenäisyys yrityksessä. Asenteet ovat pitkälti samankaltaisia henkilöstöjohtajien ja yrittäjien kesken. Yrittäjät korostivat hieman enemmän alaisten yksilöllistä huomioimista ja henkilöstöjohtajat puolestaan liiketoiminnan etua. Tutkielma lisäsi tietoa identiteettijohtajuuden kontekstitekijöistä ja tutkielman tuloksia on mahdollista hyödyntää identiteettijohtajuuden teorian jatkokehittelyssä sekä –tutkimuksessa.