Opettajankoulutuksen hankeohjauksen mahdollisuudet ja rajat: Kahden politiikkalähtöisen kehittämishankkeen järjestelmäteoreettinen analyysi

Show full item record

Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-2098-4
Title: Opettajankoulutuksen hankeohjauksen mahdollisuudet ja rajat: Kahden politiikkalähtöisen kehittämishankkeen järjestelmäteoreettinen analyysi
Author: Hansen, Petteri
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Department of Teacher Education
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2016-05-27
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-2098-4
http://hdl.handle.net/10138/161280
Thesis level: Doctoral dissertation (monograph)
Abstract: Over the past 30 years, the political steering of the Finnish education system has gradually shifted from being under the direct supervision of the state to adopting a development and evaluation policy based on networks and projects. Development projects, often funded by ministries, and based on governmental programmes, have also become a more common form of steering in the Finnish teacher education system. In this case study, I examine the opportunities and limits of project-based steering in the light of two development projects based on a Finnish governmental programmes. The theoretical framework of my research is grounded in Niklas Luhmann`s systems theory and especially in its application within organisational research. In order to characterise the research problem, I have applied the concepts and research methodology particularly developed by Niels Åkerstøm-Andersen. I describe projects as second-order organisations, which are placed in the overlapping area of various function and organisation systems and the purpose of which is to change the ways that organisations related to teacher education regard themselves and their environment. As the main conclusion, I argue that, instead of the realisation of predefined objectives, teacher development projects appear to respond to changing expectations. Projects as second-order organisations are constantly seeking opportunities for inter-organisational collaboration and they also render the opportunities and limits for change in teacher education more visible. Indeed, owing to the temporary nature of projects, organisations are able to use them as a means of demonstrating their responsiveness to different audiences. The projects examined in this study can also be said to play a diagnostic, cautionary, and confessional role for social education, the status of which inside teacher education has, in contrast to its psychological and didactical contents, been somewhat marginalised. Nevertheless, as a form of political steering, development projects within teacher education are associated with several serious problems with them. First and foremost, project-based steering transfers some political and administrative services to temporary organisations and, in doing so, the opportunities and limits for steering are only observable insofar as the project(s) in question continues to exist. Furthermore, projects can be seen to blur the role definition of various actors, as well as the delineations between the areas in which scientific, economic, and educational data is applied.Koulutusjärjestelmän poliittisen ohjauksen painopiste on 30 vuodessa siirtynyt vähitellen valtiojohtoisesta valvonnasta erilaisten hankeverkostojen kautta organisoituun kehittämis- ja arviointipolitiikkaan. Myös suomalaisen opettajankoulutuksen yhdeksi ohjausmuodoksi näyttäisivät yleistyneen ministeriöiden rahoittamat ja hallitusohjelmiin perustuvat kehittämishankkeet. Tutkimukseni on tapaustutkimus, jossa kahta hallitusohjelmaan perustuvaa kehittämishanketta tarkastelemalla tutkin opettajankoulutuksen hankemuotoisen ohjauksen mahdollisuuksia ja rajoja. Tutkimukseni teoreettinen viitekehys rakentuu Niklas Luhmannin järjestelmäteoriaan pohjautuvan organisaatiotutkimuksen perustalle. Tutkimusilmiöni hahmottamisessa olen soveltanut erityisesti tanskalaisen Niels Åkerstøm-Andersenin kehittämää käsitteistöä ja tutkimusmetodologiaa. Lähestyn hankkeita toisen asteen organisaatioina, jotka eri organisaatioiden välille virittyvinä kytkennän muotoina pyrkivät muuttamaan opettajankoulutusyksiköiden tapaa havainnoida itseään ja ympäristöään. Tutkimustuloksenani esitän, että etukäteen asetettujen tavoitteiden realisoinnin sijaan opettajankoulutuksen kehittämishankkeet näyttäisivät palvelevan pikemminkin koulutukseen kohdistuvien muuttuvien odotteiden vakauttamista. Hankkeet toisen asteen organisaatioina pyrkivät kartoittamaan organisaatioiden välisiä yhteistyömahdollisuuksia ja tekemään näkyviksi opettajankoulutuksen muutoksen ehtoja ja rajoja. Samalla hankkeet tarjoavat temporaalisuutensa kautta eri organisaatioille keinon osoittaa omaa reaktiokykyään erilaisille yleisöille. Tarkastelemillani hankkeilla voidaan tunnistaa myös erityinen diagnostinen, muistuttava ja tunnustuksellinen rooli sen suuntaiselle yhteiskuntatieteelliselle ainekselle, jonka asema psykologisiin ja didaktisiin sisältöihin verrattuna on ollut opettajankoulutuksessa marginaalinen. Opettajankoulutuksen kehittämishankkeisiin liittyy ohjauksen muotona kuitenkin vakavasti otettavia ongelmia. Ensinnäkin hankeohjaus näyttäisi siirtävän poliittisia ja hallinnollisia tehtäviä tilapäisorganisaatioille, jonka seurauksena hankkeiden kautta havaittavaksi tulevat ohjauksen mahdollisuudet ja rajat katoavat näkyvistä varsin pian hankkeiden päätyttyä. Lisäksi hankkeet näyttäisivät hämärtävän eri osapuolten vastuualueiden sekä tieteellisen, taloudellisen ja kasvatuksellisen tiedon käyttöalueiden rajoja.
Subject: kasvatustieteet
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
opettaja.pdf 1.983Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record