Etäkuntoutus

Abstract

Sähköisillä palveluilla voidaan parantaa ihmisten mahdollisuutta huolehtia omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan. Sähköisten ratkaisujen avulla voidaan myös saada uudentyyppisiä palveluita sosiaali- ja terveydenhuollossa asuinpaikasta ja palvelunantajasta riippumatta. Erilaisten tieto- ja viestintäteknisten laitteiden ja sovellusten käyttö on yleistynyt myös kuntoutuksessa, mutta systemaattisesti kerättyä tietoa etäkuntoutuksesta on heikosti saatavilla. Tämä selvitys on tehty taustoittamaan Kelan etäkuntoutushanketta. Sen tavoitteena on kehittää Kelan kuntoutuspalveluita siten, että asiakkailla on mahdollisuus osallistua kuntoutukseen tieto- ja viestintätekniikan välityksellä silloin, kun se on tarkoituksenmukaista ja mahdollista.

Selvityksen tavoitteena on toimia etäkuntoutuksen oppaana sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille. Selvitys perustuu kirjallisuushakuihin, mukaan on otettu etäkuntoutuksen toteutukseen liittyviä kansainvälisiä tieteellisiä artikkeleita sekä kotimaisia ja pohjoismaisia artikkeleita, opinnäytteitä ja raportteja.

Selvityksessä selkiytetään etäkuntoutuksen käsitteitä sekä kuvataan etäkuntoutuksen vaatimuksia ja sovellusalueita. Etäkuntoutus määritellään seuraavasti: Etäkuntoutus on erilaisten etäteknologiaa (puhelin, matkapuhelin, tietokone ml. tablettitietokoneet, puhelimen ja tietokoneen yhteiskäyttö, televisiosovellukset) hyödyntävien sovellusten tavoitteellista käyttöä kuntoutuksessa. Etäkuntoutus on ammattilaisen ohjaamaa ja seuraamaa ja sillä on selkeä tavoite sekä alku ja loppu, kuten muullakin kuntoutuksella.

Tässä julkaisussa kuvataan etäkuntoutuksen käsitteistöä ja etäkuntoutuksen tilannetta Suomessa sekä etäkuntoutuksessa yleisimmin käytettyjä teknologioita ja etäkuntoutuksen turvallisuuskysymyksiä. Lisäksi tarkastellaan etämenetelmien käyttöön liittyviä hallinnollisia velvoitteita ja organisatorisia tekijöitä sekä etäkuntoutuksen eettisiä näkökulmia. Selvityksessä tarkastellaan myös mahdollisuuksia soveltaa etäkuntoutusta kliiniseen työhön psykoterapiassa sekä vaativassa lääkinnällisessä kuntoutuksessa. Etäkuntoutuksen mahdollisuuksia vaativassa lääkinnällisessä kuntoutuksessa käsitellään fysioterapian, musiikkiterapian, neuropsykologisen kuntoutuksen, puheterapian ja toimintaterapian näkökulmista. Selvityksessä kuvataan myös kirjallisuuskatsauksen ohessa löytyneitä tutkimustuloksia etäkuntoutuksen mahdollisuuksista muilla asiakasryhmillä sekä annetaan aihepiirikohtaisia suosituksia. Selvityksen lopussa esitellään etäkuntoutuksen tietoturvaan liittyvät suositukset sekä yleiset etäkuntoutuksen suositukset.