Prevalence, predictors and prognosis of depressive disorders in the general population. : A longitudinal population study.

Show full item record

Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-2071-7
Title: Prevalence, predictors and prognosis of depressive disorders in the general population. : A longitudinal population study.
Author: Markkula, Niina
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Medicine, Institute of Clinical Medicine, Department of Psychiatry
National Institute for Health and Welfare
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Belongs to series: Dissertationes Scholae Doctoralis Ad Sanitatem Investigandam Universitatis Helsinkiensis - URN:ISSN:ISSN 2342-317X
Abstract: Depressive disorders are a major public health concern worldwide due to their pervasiveness, often chronic or recurrent course and serious adverse outcomes. These include psychosocial disability, reduced quality of life, physical health problems and increased mortality. This study examined prevalence, predictors and different adverse outcomes of depressive disorders (major depressive disorder and dysthymia) in a general population setting. Specifically, the study aimed to establish the prevalence of depressive disorders in Finland in 2011 and assess possible changes over the past decade; to examine risk factors for new-onset depressive disorders; to investigate the long-term prognosis of depressive disorders and its determinants; and to assess excess mortality associated with depressive, anxiety and alcohol use disorders. A large longitudinal study of the Finnish population, consisting of the Health 2000 and Health 2011 Surveys, was used to investigate these questions. The survey data was complemented with data from the Care Register for Health Care and the Finnish Causes of Death Statistics. The results show that one in 10 adults in Finland suffered from a depressive disorder in 2011, and the prevalence increased from 2000 to 2011, particularly among women. Methods to account for non-participation also showed that the non-participation of people with depressive disorders in population studies significantly biases prevalence estimates. People who were younger, had a history of multiple childhood adversities, lower trust axis of social capital, or an anxiety disorder or subclinical depressive symptoms at baseline, had a higher risk of developing depressive disorders. In addition, having three or more physical diseases was a risk factor for dysthymia. Among people with depressive disorders at baseline, 34-43% still had some depressive, anxiety or alcohol use disorder after 11 years, and 48-61% had clinically significant depressive symptoms. Unmarried people and those with more severe initial symptoms had a higher risk of persistent course. People with depressive disorders had a twofold mortality risk, whereas the risk was 1.7-fold in alcohol use disorders and was not increased in anxiety disorders, when adjusted for other risk factors. This study confirms that depression is an increasing public health concern in Finland, and that depressive disorders have serious long-term consequences. To reduce the burden of depressive disorders, it is of key importance to develop primary prevention efforts and measures to reduce the negative health and social consequences of depression.Masennushäiriöt ovat merkittävä kansanterveydellinen ongelma maailmanlaajuisesti. Ne ovat yleisiä, usein pitkäkestoisia ja niillä on suuri taipumus uusia. Niihin liittyy vakavia kielteisiä seurauksia, kuten psykososiaalista haittaa, heikentynyttä elämänlaatua, fyysisen terveyden ongelmia ja lisääntynyttä kuolleisuutta. Tässä tutkimuksessa selvitettiin masennushäiriöiden (masennustilan sekä pitkäkestoisen masennuksen) esiintyvyyttä, riskitekijöitä ja erilaisia kielteisiä seurauksia pitkittäisessä väestötutkimuksessa. Tutkimuksen tavoitteina oli selvittää masennushäiriöiden esiintyvyys Suomessa vuonna 2011 ja arvioida esiintyvyyden mahdollisia muutoksia viime vuosikymmenen aikana, tutkia masennushäiriöiden ilmaantuvuuden riskitekijöitä, selvittää masennushäiriöiden pitkän aikavälin ennustetta ja siihen vaikuttavia tekijöitä sekä arvioida masennus-, ahdistus- ja alkoholihäiriöihin liittyvää ylikuolleisuutta. Tutkimusaineistona käytettiin Terveys 2000 - ja Terveys 2011 tutkimuksia, jotka muodostavat yhdessä pitkittäisen väestötutkimuksen. Väestötutkimuksen tietoja täydennettiin hoitoilmoitusrekisterin ja kuolemansyyrekisterin tiedoilla. Tulokset osoittavat, että yhdellä kymmenestä suomalaisesta aikuisesta oli masennushäiriö vuonna 2011. Masennushäiriöiden esiintyvyys lisääntyi vuosien 2000 ja 2011 välillä erityisesti naisilla. Väestötutkimusten perusteella tehdyt arviot masennushäiriöiden esiintyvyydestä voivat olla todellista pienempiä, koska niistä kärsivät henkilöt osallistuvat väestötutkimuksiin muita harvemmin. Riskitekijöitä uusien masennushäiriöiden ilmaantumiselle olivat nuori ikä, useat lapsuuden vastoinkäymiset, ahdistuneisuushäiriö, lievät masennuksen oireet jo tutkimuksen alussa sekä sosiaalisen pääoman ulottuvuuksista heikko kyky tuntea luottamusta. Niistä seurantatutkimuksen henkilöistä, joilla oli tutkimuksen alussa masennushäiriö, 34‒43 %:lla oli todettavissa masennus-, ahdistus- tai alkoholihäiriö yhdentoista vuoden kuluttua seurantatutkimuksessa, ja 48‒61 %:lla oli kliinisesti merkittäviä masennusoireita. Riski häiriön pitkittymiselle oli suurempi niillä, joilla oli muita vaikeampia oireita vuonna 2000, sekä niillä, jotka eivät olleet naimisissa tai avoliitossa. Masennushäiriöihin liittyi kaksinkertainen kuolleisuusriski, alkoholihäiriöissä riski oli 1.7-kertainen, kun taas ahdistushäiriöissä riski ei ollut suurentunut. Tämä tutkimus vahvistaa, että masennushäiriöt ovat kasvava kansanterveysongelma Suomessa ja niillä on vakavia pitkäaikaisia seurauksia. On erittäin tärkeää kehittää sekä ennaltaehkäisyä että toimenpiteitä, joilla vähennetään masennushäiriöiden kielteisiä terveydellisiä ja sosiaalisia seurauksia.
URI: URN:ISBN:978-951-51-2071-7
http://hdl.handle.net/10138/161432
Date: 2016-06-03
Subject: psykiatria
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
prevalen.pdf 1.154Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record