Köynnöspinaatti, Hablitzia tamnoides - uusvanha varhaiskesän lehtivihannes : siementen kylmäkäsittely ja lehtien ravintoarvo

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201605031572
Title: Köynnöspinaatti, Hablitzia tamnoides - uusvanha varhaiskesän lehtivihannes : siementen kylmäkäsittely ja lehtien ravintoarvo
Author: Nurmi, Leena
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry, Department of Agricultural Sciences
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2016
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201605031572
http://hdl.handle.net/10138/161654
Thesis level: master's thesis
Discipline: Växtproduktions biologi
Plant Production Biology
Kasvintuotannon biologia
Abstract: Kaukasukselta kotoisin oleva köynnöspinaatti on vanha koriste- ja hyötykasvi, joka tunnetaan lähinnä Pohjoismaissa. Suomessa tätä monivuotista köynnöstä on kasvatettu 1800-luvun lopulta lähtien. Siemenestä lisättävä köynnöspinaatti on nykyisin pääasiassa kotipuutarhojen erikoisuus, mutta se voisi olla kaupallisestikin erinomainen varhaisvihannes aikaisen kasvuun lähtönsä takia. Tässä tutkimuksessa selvitettiin kylmäkäsittelyn vaikutusta köynnöspinaatin siementen itävyyteen ja määritettiin tärkeimmät ravinto- ja haitta-aineet. Käsittelyitä oli kolme: 6 viikkoa +5ºC:n tasaisessa lämpötilassa, 6 viikkoa vaihtelevassa ulkolämpötilassa ja suora kylvö kasvihuoneeseen. Ravintoaineanalyysit tehtiin pakkaskuivatuista Herttoniemen, Kaisaniemen ja Tampereen kannan köynnöspinaateista sekä Vantaalla muovihuoneessa kasvaneista lamopinaatin lehdistä. Karotenoidit määritettiin spektrofotometrisesti, folaatit Lactobacillus rhamnosus -bakteerin avulla, tokoferolit ja nitraatti nestekromatografisesti, C-vitamiini ja sokerit entsymattisesti, kivennäisaineet ICP-spektrofotometrisesti, proteiini Dumasin menetelmällä, rasvahapot kaasukromatografisesti ja oksaalihappo ioninvaihto-kromatografisesti. Ravinto- ja haitta-ainepitoisuudet esitetään tuorepainoa kohden. Kylmäkäsittely lisäsi köynnöspinaatin siementen itämistä. Tasaisessa lämpötilassa kylmäkäsittelyn saaneiden siementen itävyys oli 34 % ja vaihtelevassa lämpötilassa 21 %. Ilman kylmäkäsittelyä siementen itävyys oli vain 2 %. Myös viljelykanta vaikutti siementen itävyyteen. Tampereen kannan keskimääräinen itävyys (32 %) oli selvästi suurempi kuin lammilaisten siementen (5 %). Nopeiten itivät Tampereen kannan tasaisessa lämpötilassa käsitellyt siemenet (52 %). Köynnöspinaattien karotenoidi-, folaatti-, tokoferoli-, alfalinoleenihappo-, proteiini-, sakkaroosi- ja kaikkien muiden kivennäis- ja hivenainepitoisuudet, paitsi mangaanin, olivat tuorepainoa kohden suuremmat kuin lamopinaatin. Köynnöspinaatin Herttoniemen kannan lehdissä oli eniten karotenoideja, folaatteja, fosforia, kuparia ja alfalinoleenihappoa. Kaisaniemen kannan lehdissä oli eniten sokereita. Tampereen kannan lehdissä oli suurimmat pitoisuudet tokoferoleja, kaliumia, kalsiumia, rautaa ja sinkkiä. Köynnöspinaatissa oli erityisen runsaasti karotenoideja, folaattia sekä kaliumia, magnesiumia, fosforia ja sinkkiä. Oksaalihappo-, nitraatti-, kadmium ja lyijypitoisuudet pysyivät sallittujen arvojen rajoissa. Köynnöspinaatin siemenet tarvitsevat itääkseen kylmäkäsittelyn joko kylmiössä tai ulkona. Kasvupaikaksi kannattaa tämän tutkimuksen perusteella valita aurinkoinen, melko ravinteikas paikka, jolloin kasveihin muodostuu paljon terveyttä edistäviä ravintoaineita.


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record