Hamppu ja maissi peltobbioenergiakasveina Suomessa : Sato ja laatu

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201605031577
Title: Hamppu ja maissi peltobbioenergiakasveina Suomessa : Sato ja laatu
Author: Tahvola, Essi
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry, Department of Agricultural Sciences
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2016
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201605031577
http://hdl.handle.net/10138/161655
Thesis level: master's thesis
Discipline: Växtproduktionsvetenskap
Plant Production Science
Kasvintuotantotieteet
Abstract: Peltobioenergia on uusiutuvan energian muoto, jossa pelloilla kasvatettujen viljelykasvien kuiva-aine käytetään erilaisten energiamuotojen, kuten biokaasun tai etanolin tuotantoprosessien raaka-aineeksi. Peltobioenergian avulla voidaan lisätä uusiutuvien energiamuotojen käyttöastetta, jonka EU:n asetuksen mukaisesti tulee olla 20 % kokonaisenergiankulutuk-sesta vuoteen 2020 mennessä. Hamppu (Cannabis sativa L.) ja maissi (Zea mays L.) ovat perinteisiä viljelykasveja, jotka muodostavat runsaasti kuiva-ainetta ja voivat monipuolistaa viljelykasvivalikoimaamme. Tutkimuksen tarkoituksena oli analysoida hampun ja maissin soveltuvuutta peltobioenergiakasveiksi Suomessa sekä lajikkeiden välisiä eroja bioenergiantuotannon näkökulmasta. Kenttäkokeet perustettiin Helsingin yliopiston opetus- ja tutkimustilalla vuosina 2007 ja 2008. Tutkitut ominaisuudet olivat: satoisuus, ravinteidenotto, kuiva-aineen alkuaine-, tuhka-, energia- ja liukoisten sokereiden pitoisuus sekä C/N- ja C/P-suhde. Hamppulajikkeet olivat öljyhamppu Finola ja kuituhamput Chamaeleon ja USO 31. Maissilajikkeet olivat Gavot, Campesino, Ronaldino, KXA7211 ja KXA7251. Hamppu lannoitettiin molempina vuosina 60 N kg/ha ja maissi 120 N kg/ha vuonna 2007 ja 210 N kg/ha vuonna 2008. Hamppulajikkeista Chamaeleon tuotti yli 20 % runsaamman kuiva-ainesadon (18 000 kg/ha) seuraavaksi satoisimpaan USO 31:n verrattuna. Maissilajikkeista Campesino, Gavot ja KXA7251 tuottivat runsaimman kuiva-ainesadon (15 500–18 000 kg/ha). Maissin kuiva-aineessa oli runsaasti liukoisia sokereita (177–215 mg/kg KA). Hamppu- ja maissilajikkeiden tuhkapitoisuus oli suuri. Hamppu ja maissi eivät sovellu laadullisilta ominaisuuksiltaan hyvin kaikkien bioenergiantuotantomuotojen raaka-aineeksi. Jatkojalostamattoman kuiva-aineen korkea alkuainepitoisuus häiritsee polttamista ja epätasapainoinen C/N- ja C/P-suhde biokaasun tuotantoa. Maissi on kuitenkin erinomainen vaihtoehto etanolintuotannon raaka-aineeksi kuiva-aineen korkean liukoisten sokerien pitoisuuden ansiosta.Field bioenergy is a form of renewable energy, where plant biomass is used as feedstock in different energy production systems. Field based bioenergy will help to increase renewable energy utilization, which should be 20% of total energy consumption in year 2020 according to the EU regulations. Hemp (Cannabis sativa L.) and maize (Zea mays L.) are traditional crops with significant dry matter yield potential and they can be used as break crops in conventional crop rotations. The purpose of this study was to analyze the suitability of hemp and maize as feedstock crops in Finland, as well as the varietal differences based on feedstock quality and yield. Field experiment were conducted at the Viikki Experimental farm, University of Helsinki, Finland in 2007 and 2008. Studied traits were dry matter yield, nutrient uptake and feedstock chemical composition, ash, energy and soluble sugar content as well as C/N- and C/P-ratios. Experiments included three hemp cultivars, oilhemp Finola and fibrehemps Chamaeleon and USO 31 and five maize cultivars: Gavot, Campesino, Ronaldino, KXA7211 and KXA7251. Fertilizer rates were 60 N kg/ha for hemp and 120 N kg/ha for maize in 2007 and 210 N kg/ha in 2008. Chamaeleon produced the highest dry matter yield (18 000 DM kg/ha), and the difference to the next one, USO 31 was more than 20 %. Campesino, Gavot and KXA7251 produced the highest dry matter yield (15 500-18 000 DM kg/ha) of maize cultivars studied. Maize dry matter was rich in soluble sugars (177-215 mg/kg DM). Hemp and maize biomass was high in content of different elements and ash. The results indicated that hemp and maize can produce high dry matter yield. However the feedstock quality traits are not ideal for energy. High content of different elements in unprocessed dry matter interferes with the burning and imbalanced C/N- and C/P-ratio biogas production. Based on the results maize can be an excellent option as bioethanol feedstock due to high content of soluble sugars in the dry matter.
Subject: alkuainepitoisuus
C/N-suhde
C/P-suhde
ravinteidenotto
liukoiset sokerit


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
essi_tahvola_2016.pdf 1.358Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record