Maatilojen yhteistyön ja vähennetyn typpilannoituksen vaikutus tilojen kasvihuonekaasupäästöihin

Visa fullständig post



Permalänk

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201605031575
Titel: Maatilojen yhteistyön ja vähennetyn typpilannoituksen vaikutus tilojen kasvihuonekaasupäästöihin
Författare: Niemelä, Aki
Medarbetare: Helsingfors universitet, Agrikultur- och forstvetenskapliga fakulteten, Institutionen för lantsbruksvetenskaper
Utgivare: Helsingfors universitet
Datum: 2016
Språk: fin
Permanenta länken (URI): http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201605031575
http://hdl.handle.net/10138/161665
Nivå: pro gradu-avhandlingar
Ämne: Växtproduktions biologi
Plant Production Biology
Kasvintuotannon biologia
Abstrakt: Atmospheric concentration of greenhouse gases has increased significantly since the pre-industrial era. Global warming is a major issue in the modern world and it has been predicted that climate will change dramatically in the next few decades due to the growing GHG concentrations. Agriculture is a major source of GHG emissions and the EU has set a target for the agricultural sector to reduce GHG emissions. The aim of this study was to calculate GHG emissions for the plant and animal production of studied Finnish farms for the year 2013. The aim was also to analyse the effects of reduced synthetic nitrogen fertilizer use to agricultural GHG emissions with help of two co-operation model for the farms. Another goal was to develop an Excel-based calculator to calculate GHG emissions from farms. Data for this study was collected from 9 actual Finnish farms. The farms were paired and simulated co-operation models were applied. GHG emissions were calculated with developed FarmCALC 2.1 – calculator for the farm pairs before and after co-operation. Co-operation models reduced the GHG emissions from plant production exiting the farms (11–23 %) and pig meat production (13–20 %). But there was no significant effects in milk and beef production. All effects of the co-operation models to the GHG emissions of animal production were based on the changes in feeding and in GHG emissions of feed production. Joint effect of these two were the reason that no changes in GHG emissions of milk and beef production were observed. There was also some uncertainties in calculation method and the method was sensitive to yield changes so there are some uncertainties in calculated GHG emissions. Despite of these uncertainties, results of this study correlate well with previous studies and results were encouraging. It is recommended to study more about the effects of co-operation and reduced synthetic nitrogen fertilizer use to agricultural GHG emission. This study was part of Sustainable Intensification –project, ”Kasvinviljely- ja kotieläintilojen yhteistyö – avain tuotannon kestävään tehostamiseen” (KESTE).Ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuudet ovat kasvaneet huomattavasti teollistumisen myötä. KHK-pitoisuuksien nousu on johtanut ilmakehän lämpenemiseen, minkä lisäksi tulevaisuuden ilmaston ennustetaan muuttuvan merkittävästi KHK-päästöjen takia. Maatalous on merkittävä KHK-päästöjen lähde, ja EU onkin asettanut tavoitteen, jonka mukaan maatalouden on pystyttävä leikkaamaan KHK-päästöjään. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää tutkimukseen osallistuneiden tilojen kasvin- ja eläintuotannon KHK-päästöt alkutilanteessa sekä analysoida teollisten typpilannoitteiden käytön vähentämisen vaikutuksia tilojen KHK-päästöihin kahden tilayhteistyömallin avulla. Lisäksi tavoitteena oli kehittää maatilojen KHK-päästöjen laskentaan soveltuva Excel-pohjainen laskentatyökalu. Tutkimusaineistona käytettiin yhdeksältä todelliselta maatilalta kerättyä vuoden 2013 dataa. Tiloista muodostettiin tilapareja, joille simuloitiin kaksi erilaista yhteistyömallia. Tilojen alkutilanteen ja yhteistyömallien KHK-päästöt laskettiin tutkimusta varten kehitetyllä FarmCALC 2.1 – laskurilla. Tutkimuksessa havaittiin, että yhteistyömallit vähensivät tiloilta myytävän kasvintuotannon tuotteiden KHK-päästöjä 11–23 % ja sianlihan KHK-päästöjä 13–20 %. Maidon- ja naudanlihantuotannon KHK-päästöihin yhteistyömallit eivät merkittävästi vaikuttaneet. Tutkimuksessa havaitut muutokset eläintuotannon KHK-päästöissä selittyivät rehuntuotannon KHK-päästöjen sekä ruokinnan muutoksilla. Näiden muutosten yhdysvaikutuksen takia nautatilojen KHK-päästöissä ei havaittu muutoksia. Tutkimuksessa käytettyyn laskentamenetelmään sisältyi kuitenkin paljon epävarmuustekijöitä ja menetelmä oli herkkä tuotantomäärien muutoksille, joten tutkimuksen KHK-päästöjen laskentaan sisältyi epävarmuutta. Epävarmuustekijöistä huolimatta tutkimuksen tulokset vastasivat hyvin aikaisempien tutkimusten tuloksia, joten tulokset olivat hyvin rohkaisevia ja lisätutkimus aiheesta on suositeltavaa. Tämä tutkimus oli osa ”Kasvinviljely- ja kotieläintilojen yhteistyö – avain tuotannon kestävään tehostamiseen” – hanketta (KESTE).


Filer under denna titel

Totalt antal nerladdningar: Laddar...

Filer Storlek Format Granska
Aki_Niemela_Pro_Gradu_2016.pdf 1.625Mb PDF Granska/Öppna

Detta dokument registreras i samling:

Visa fullständig post