Miten tulla sellaiseksi kuin on? : Autenttisuus ja itsestä vieraantuminen Joel Lehtosen varhaistuotannossa

Show simple item record

dc.contributor.author Ahmala, Antti
dc.date.accessioned 2016-05-16T05:48:46Z
dc.date.available 2016-05-24 fi
dc.date.available 2016-05-16T05:48:46Z
dc.date.issued 2016-06-03
dc.identifier.uri URN:ISBN:978-951-51-2186-8 fi
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/162077
dc.description.abstract This dissertation analyses the character depiction of Joel Lehtonen s early Symbolist-Decadent works Perm (1904), Paholaisen viulu (1904), Villi (1905), and Mataleena (1905) from a new perspective, in the context of the cultural dialogue concerning authenticity and particularly in relation to Friedrich Nietzsche s views on existential authenticity and self-alienation. The themes of authenticity and alienation are treated as central early modernist concerns of Lehtonen s peculiar brand of fin de siècle Decadence. The thematization of these existential issues is part of the inward turn, which takes place in Finnish literature at the turn of the 20th century. Authenticity, as Nietzsche views it, can be defined in a very broad sense as wholeness of an individual s life and self-identity. Alienation, in turn, means not realizing the potential of one s existence. Alienation can be brought about in various ways, for instance through the influence of upbringing or by succumbing to the temptations of a comfortable life. As many studies on literary Decadence have noted before, Decadence cultivates experiences of alienation from society, the self or even life in general and typically presents human life as fragmented. In Lehtonen s early works, the Naturalist-Decadent depiction of entropy and determinism puts into question even the possibility of freely constructing oneself. The study argues that Nietzschean authenticity represents an anti-decadent ideal, which is relevant in fin de siècle Decadence and which plays a special role in Lehtonen s Nietzschean-Dionysian Decadence. For Nietzsche, striving to become authentic involves, first of all, taking a critical stance towards socialization and the moral values transmitted by tradition. Secondly, becoming what one is means unleashing one s creative powers in the construction of one s identity. Lehtonen s exceptional individuals express a pathos of transgression, which is aimed at the conservative Christian-patriarchal values of society. Still, having rebelled against tradition, the protagonists of Paholaisen viulu, Villi and Mataleena unlike the strong hero of Perm feel they have become at least partly alienated from what they could have been, from their innate potential or from what they perceive as their ideal self. Even the desirability of the kind of will to power over the self advocated by Nietzsche becomes questionable. en
dc.description.abstract Väitöstutkimus avaa uuden näkökulman Joel Lehtosen (1881 1934) uusromanttiseksi tai symbolistis-dekadentiksi luonnehdittuun nuoruudentuotantoon. Lehtosen varhaisteoksia lähestytään eksistentiaalista autenttisuutta ja vieraantuneisuutta koskevien taiteellis-filosofisten diskurssien kontekstissa. Tarkastelun kohteena ovat Lehtosen debyyttirunoelma Perm (1904) sekä romaanit Paholaisen viulu (1904), Villi (1905) ja Mataleena (1905). Analyysi keskittyy erityisesti teosten päähenkilöihin, romantisoituihin poikkeusyksilöihin, jotka vuosisadanvaihteen kirjallisuudelle tyypillisesti etsivät itseään ja samalla elämän mieltä. Keskeisen kontekstin henkilökuvauksen tulkinnalle muodostavat Friedrich Nietzschen, vuosisadanvaihteen tärkeimmän muotifilosofin ja kirjallisen kulttuurin keskushahmon näkemykset aidosta elämästä ja vieraantumisesta. Lehtosen teokset näyttäytyvät myös osana laajempaa intertekstuaalista verkostoa, jossa autenttisuutta ja vieraantuneisuutta koskevat filosofiat ja kyseisten teemojen kirjalliset esitykset käyvät dialogia keskenään. Autenttisuuden ideaalia ovat Nietzschen lisäksi pohtineet muiden muassa Dostojevski, Volter Kilpi ja L. Onerva, Ibsen, Nietzschen tapaan sekä filosofina että kirjailijana tunnettu Søren Kierkegaard ja ruotsalainen nobelisti Selma Lagerlöf, jonka kuuluisa romaani Gösta Berlingin taru ilmestyi Lehtosen suomennoksena vuonna 1912. Pekka Tarkan tutkimuksissa aiemmin monipuolisesti analysoitujen vaikutteiden sijaan tutkimus osoittaa Lehtosen henkilökuvauksen suhteita fin de sièclen kansainväliseen kulttuuriin huomioiden samalla suomalaiset ja kirjailijan kokemuspiiristä peräisin olevat erityispiirteet. Lehtosen teoksissa ei rakennu yhtenäistä nietzscheläistä tai muutakaan elämänkatsomusta, vaan niiden hallitsevia piirteitä ovat ristiriidat, paradoksaalisuus ja ambivalenssi, jota voidaan pitää kirjallisen dekadenssin perusmoduksena. Villin, Lehtosen runsasaineksisimman ja aiemmin vähiten analysoidun varhaisteoksen kohdalla olennainen retorinen keino on ironia, joka kohdistuu sekä halveksittuihin kahvi-hurskaisiin järki-ihmisiin ja poroporvareihin että teoksen päähenkilöön ja hänen isäänsä. Ollien suvun miesten sielunelämä ilmentää vuosisadanvaihteen kulttuurissa bovarismina (bovarysm) tunnetuksi tullutta psykologista ilmiötä. Kyse on ironisesti esitetystä ideaalin itsen ja todellisuuden välisestä kuilusta. Autenttisuuden ihanne pakenee määritelmää. Se hahmottuu helpoiten negatiivisesti, sen vastapoolin eli vieraantuneisuuden kannalta. Vieraantuneisuutta on pidetty yhtenä koko modernin kirjallisuuden tärkeimmistä teemoista, ja teema on hyvin keskeinen 1800 1900-luvun vaihteen kirjallisessa dekadenssissa. Nietzscheläinen unelma kokonaisesta ja täydestä elämästä on vastakohta dekadenssin pessimistisille ihmis- ja maailmankuville, joista Lehtosen varhaisissa teoksissakin paljolti on kyse. Perm-runoelmasta alkaen Nietzschen ajattelua lähestyvä autenttisuuden ideaali näyttäytyy miehisenä ihanteena ja kunnia-asiana: miehen on saavutettava henkinen itsenäisyys ja luotava itsensä. Lehtosen varhaisten romaanien päähenkilöt ovat kuitenkin monessa suhteessa heikompia kuin Permin yksiulotteinen voimaihminen. Henkilöhahmojen minuuksien hajotessa itsen luomien mahdollisuudet ja autenttisuuden tavoittelun mielekkyyskin kyseenalaistuvat. fi
dc.format.mimetype application/pdf fi
dc.language.iso fin
dc.publisher Helsingin yliopisto fi
dc.publisher Helsingfors universitet sv
dc.publisher University of Helsinki en
dc.relation.isformatof URN:ISBN:978-951-51-2185-1 fi
dc.relation.isformatof Unigrafia, 2016 fi
dc.rights Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. fi
dc.rights This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. en
dc.rights Publikationen är skyddad av upphovsrätten. Den får läsas och skrivas ut för personligt bruk. Användning i kommersiellt syfte är förbjuden. sv
dc.subject kotimainen kirjallisuus fi
dc.title Miten tulla sellaiseksi kuin on? : Autenttisuus ja itsestä vieraantuminen Joel Lehtosen varhaistuotannossa fi
dc.title.alternative How to Become What One Is? : Authenticity and Self-Alienation in Joel Lehtonen's Early Works en
dc.type.ontasot Doctoral dissertation (monograph) en
dc.type.ontasot Monografiaväitöskirja fi
dc.type.ontasot Monografiavhandling sv
dc.ths Lyytikäinen, Pirjo
dc.ths Rossi, Riikka
dc.opn Parente-Čapková, Viola
dc.type.dcmitype Text
dc.contributor.organization University of Helsinki, Faculty of Arts, Department of Finnish, Finno-Ugrian and Scandinavian Studies en
dc.contributor.organization Helsingin yliopisto, humanistinen tiedekunta, suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos fi
dc.contributor.organization Helsingfors universitet, humanistiska fakulteten, Finska, finskugriska och nordiska institutionen sv
dc.type.publication doctoralThesis

Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
mitentul.pdf 1.170Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record