Social Psychological Studies on Ethical Food Choice

Abstract

Ethical food choice is a concrete everyday action to promote sustainability in term of supporting workers rights, animal welfare and environmental food production, and the local economy.

The aim of the dissertation is to enhance understanding of the dimensions of ethical food choice in general, and specifically with regard to climate-friendly choices. It is assumed that at least two theoretical perspectives, namely moral decision-making and food-choice behaviour are necessary for an understanding of the phenomenon.

The data for the dissertation was collected in two time phases from two different questionnaires. The participants in both phases were university students. Qualitative and quantitative methods were used.

The following research questions were addressed in the sub-studies: What kind of everyday ideas and lay views about ethical and unethical food do young adults from Finland, Denmark and Italy have?; How and to what extent do the five moral foundations emerge in food-related moral thinking?; How is the perceived moral intensity of climate change related to young adults climate-friendly food choices in Finland?; and What barriers to choosing climate-friendly food do young adults in Finland perceive?

The findings of Sub-study I indicate that various dimensions are associated with the ethicality of food. Ethical foods were seen, for instance, as natural, healthy and local, produced in ways that support equality and animal welfare, whereas unethical foods were perceived as unnatural, unhealthy and global, produced without attention to equality and animal welfare.

The main results of Sub-study II concerned the emergence of five moral foundations in the word association data, which indicates that foundations are also relevant dimensions in food-related moral thinking. Of these, Harm/Care, Purity/Sanctity and Fairness/Reciprocity were the most relevant.

The findings of Sub-study III imply that moral intention and perceived moral intensity, namely perceiving climate change as probable and serious, are the most important factors associated with climate-friendly food choice.

According to the results of Sub-study IV, the most relevant barriers perceived by the respondents to hinder climate-friendly food choice were a high price, poor supply, lack of knowledge and perceived difficulty in making such choices. As the further analysis revealed, the barriers that had the strongest inhibiting effect were disbelief in any such effects, the desire to maintain the same eating habits, lack of time and difficulty.

The current dissertation enhances understanding of ethical-food-choice behaviour in bringing to light new findings, and in presenting new measurements. The main limitations include social-desirability bias, and the use of student samples.

Eettisillä ruokavalinnoilla on mahdollista edistää vastuullisuutta, työntekijöiden oikeuksia sekä huolehtia eläinten hyvinvoinnista, luonnon kestävästä hyödyntämisestä ja tuottajien toimeentulosta.

Väitöstutkimuksen tavoitteena on syventää ymmärrystä siitä, miten eettisiä ruokavalintoja, kuten ilmastomyönteisiä ruokavalintoja, tehdään. Tutkimuksen kyselyaineistot on kerätty kahtena eri ajankohtana, kahdelta eri vastaajaryhmältä. Vastaajat olivat yliopisto-opiskelijoita vaihdellen vain Suomesta tai Suomesta, Tanskasta ja Italiasta.

Väitöskirja koostuu neljästä eri osatutkimuksesta, jotka vastaavat kysymyksiin: Millaisia arkikäsityksiä nuorilla suomalaisilla, tanskalaisilla ja italialaisilla nuorilla aikuisilla on eettisestä ja epäeettisestä ruoasta?, Miten ja missä määrin viisi moraaliperustaa ilmenee ruokaan liittyvässä moraaliajattelussa?, Miten ilmastonmuutoksen koettu moraalinen intensiteetti liittyy ilmastomyönteisiin ruokavalintoihin? ja Millaiset tekijät estävät ilmastomyönteisiä ruokavalintoja?.

Ensimmäinen osatutkimus osoitti, että eettistä ruokaa pidetään mm. luonnollisena, terveellisenä, paikallisena sekä oikeudenmukaisesti tuotettuna ja eläinten oikeudet huomioivana.

Toisen osatutkimuksen päätulosten mukaan viisi moraaliperustaa esiintyvät myös ruokaan liittyvässä moraaliajattelussa. Aineistossa olennaisimpia moraaliperustoja olivat Vahingoittaminen/Huolenpito, Pyhyys/Puhtaus sekä Reiluus/Vastavuoroisuus.

Kolmannen osatutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että aikomukset ja ilmastonmuutoksen pitäminen todennäköisenä ja vakavana ongelmana ovat vahvimmin yhteydessä ilmastomyönteisiin ruokavalintoihin sekä siihen, pitääkö ilmastomyönteisiä ruokavalintoja moraalisesti oikeina ja siihen, aikooko tehdä niitä jatkossa.

Neljännessä osatutkimuksessa havaittiin, että olennaisimmat esteet vastaajien mielestä ilmastomyönteisille ruokavalinnoille olivat korkea hinta, huono saatavuus, tiedonpuute ja hankaluus. Kun taas tarkasteltiin tilastollisesti, mitkä esteet olivat yhteydessä vähäisempiin ilmastomyönteisiin ruokavalintoihin, keskeisimpiä olivat epäusko, halu syödä totutulla tavalla, ajanpuute ja hankaluus.

Tutkimus tuottaa uutta tietoa eettisistä ruokavalinnoista. Sen päärajoitukset koskevat opiskelija-aineistojen käyttöä sekä taipumusta vastata kyselyissä sosiaalisesti suotavasti. Tulosten perusteella näyttää, että eettisiä ruokavalintoja voitaneen edistää mm. niiden moraalisia ulottuvuuksia tai niistä saatavaa lisäarvoa korostamalla.