Elatuksesta eläkkeeseen : Vanhuudenturva suomalaisessa työnantajapolitiikassa työeläkejärjestelmän rakentamiseen saakka

Show full item record

Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-1084-8
Title: Elatuksesta eläkkeeseen : Vanhuudenturva suomalaisessa työnantajapolitiikassa työeläkejärjestelmän rakentamiseen saakka
Author: Vauhkonen, Jussi
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Economic and Political Studies
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2016-06-17
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-1084-8
http://hdl.handle.net/10138/162723
Thesis level: Doctoral dissertation (monograph)
Abstract: The Finnish old-age security system is based on a combination of a universal flat-rate pension (since 1939) and an earnings-related pension (since 1962) that covers all employees. Both are mandatory public pensions. Until the ear-ly 1980s, however, there was also a law dating from the early 18th century obliging employers to support workers who had served more than 20 years regardless of their ability to work. This statutory obligation could be referred to as employers poor relief duty. Earlier research has considered this statute to be obsolete, but this study shows that it was an actual part of policies advanced by Finnish employers organisations from the late 1920s until the 1960s. The employers organisa-tions integrated the ancient paragraph into their policies regarding both pub-lic pension programmes and employment relations. The present study argues that this was mainly done by modernising the paternalistically motivated employer policy known as welfare work. The employers sought to frame any public social provision with the employer-led welfare work. After the Second World War, this mode of thought and action lived alongside the newly estab-lished collective bargaining system. With an historical institutionalist approach and based on the theory of gradual institutional change by James Mahoney and Kathleen Thelen, the study finds that old-age security in Finland has been formed through a process of layering. There is only one deviation from this path, namely the 1956 basic pension reform in which a previous institution was displaced. The evidence from this study shows that the layering was a result of a political system in which veto possibilities were abundant. In particular, the minority protection rule established in the 1906 parliamentary reform proved to be effective in maintaining the status quo. The findings of this study are largely consistent with the Mahoney and Thelen theory. The study, titled Elatuksesta eläkkeeseen (From employers poor relief duty to workers pension rights), sheds new light on the process of modernisation and informs the reader of employers policies and pensions in Finland. Keywords: employers, historical institutionalism, labour market organisations, pensions, retirement, welfare workTämän tutkimuksen kohteena on vanhuudenturva instituutiona. Tutkimuksessa keskitytään erityisesti työnantajan elatusvelvollisuuteen. Työnantajan elatusvelvollisuus merkitsi työnantajan velvollisuutta huolehtia vanhan työntekijänsä toimeentulosta senkin jälkeen, kun tämä ei enää kyennyt tekemään työtä. Elatusvelvollisuudesta säädettiin 1700-luvun alussa, ja säädös eli lakisääteisen eläketurvan rinnalla aina vuoteen 1982, jolloin elatusvelvollisuus poistettiin voimassa olevasta lainsäädännöstä. Tutkimuksessa selvitetään, miksi työnantajan elatusvelvollisuus säilyi osana suomalaista vanhuudenturvaa näin pitkään. Tutkimuksessa elatusvelvollisuus kontekstualisoidaan toisaalta työn ja vanhuudenturvan sääntelyyn ja toisaalta työnantajapolitiikkaan. Tutkimuksessa työnantajia tarkastellaan kollektiivisen toiminnan tasolla. Tutkimusasetelmassa sovelletaan historiallista institutionalismia ja erityisesti James Mahoneyn ja Kathleen Thelenin vähittäisen institutionaalisen muutoksen mallia. Tutkimuksessa osoitetaan, että vanhuudenturva on kehittynyt Suomessa kerrostumalla niin, että vanhojen institutionaalisten rakenteiden päälle on rakennettu uusia. Tältä polulta poikkeaa vain vuoden 1956 kansaneläkeuudistus, jossa aiempi instituutio syrjäytettiin täysin. Kerrostumisen ensisijaisuutta selittää tämän tutkimuksen perusteella poliittisen järjestelmän vahvojen veto-oikeuksien olemassaolo ja toimivien parlamentaaristen enemmistöjen puute. Näitä piirteitä ruokki muun muassa voimakas elinkeinorakenteen muutos, joka teki politiikasta paljolti tulonjakokamppailua ja edunvalvontaa. Erityisesti elatusvelvollisuuden kohdalla merkitystä oli myös sen kytköksellä kuntien velvollisuuksiin. Tutkimus osoittaa, että työnantajat tarkastelivat vanhuudenturvaa toisaalta suhteessa työväenhuoltoon ja työnantajien sosiaaliseen toimintaan ja toisaalta suhteessa työsuhteiden järjestämisen tapaan. Työnantajien näkökulmasta keskeistä oli myös tukea sosiaalipolitiikalla työvoiman hierarkkisia jakoja kuten jakoa työväkeen, työnjohtajiin ja toimihenkilöihin. Työeläkejärjestelmän rakentaminen merkitsi vanhojen jakojen heikkenemistä. Elatuksesta eläkkeeseen tarjoaa uutta valaistusta suomalaisen yhteiskunnan modernisoitumiseen ja muuttaa aiemman tutkimuksen kuvaa paternalistisesta työnantajapolitiikasta ja eläkejärjestelmän instituutioiden historiasta. Avainsanat: työnantajat, työmarkkinajärjestöt, eläke, työväenhuolto, historiallinen institutionalismi, sosiaalipolitiikka
Subject: poliittinen historia
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
ELATUKSE.pdf 871.0Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record