Beaver in the drainage basin: an ecosystem engineer restores wetlands in the boreal landscapes

Show full item record

Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-651-531-4
Title: Beaver in the drainage basin: an ecosystem engineer restores wetlands in the boreal landscapes
Author: Vehkaoja, Mia
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry, Department of Forest Sciences
Lammin biologinen asema
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Belongs to series: Dissertationes Forestales - URN:ISSN:2323-9220
Abstract: Wetland and deadwood loss have had a profound effect on boreal aquatic and terrestrial ecosystems and their biodiversity. Deadwood-dependent species are one of the most endangered organism groups in the world, while amphibians on the other hand excellently represent the ecological state of wetlands. The boreal region contains a large proportion of the world s wetlands, which have undergone two major alterations during the last 500 years: first the extirpation of beavers and secondly draining during the 20th century. Beavers are well-known ecosystem engineers of the Northern Hemisphere. They modify their surroundings by damming water systems. Damming raises flood waters into the surrounding riparian forest and changes environmental conditions both on land and in water. Ecosystem processes are altered when beavers turn a lotic water system into a lentic one, but the alteration is also evident when beavers modify initially lentic water systems. Organic matter and nutrients are transferred into a wetland from beaver-felled trees and vegetation killed by flooding. The amount of dissolved organic carbon increases during the first three impoundment years, which enhances the growth of aquatic vegetation and the abundance of phyto- and zooplankton, thereby also increasing invertebrate abundances. Luxuriant vegetation and ample plankton and invertebrate populations facilitate frogs, which become abundant in beaver wetlands. The moor frog in particular favours beaver-created wetlands. Flooding and beavers kill trees, producing high amounts of deadwood. The riparian forests of beaver wetlands include much higher deadwood levels than wetlands without beavers. Increased deadwood creates substrate resources for deadwood-dependent species. Snags are a typical deadwood type in beaver wetlands. Calicioids are deadwood-dependent species particularly specialised in inhabiting standing deadwood. The comeback of beavers has aided the restoration of wetlands and deadwood. Beaver wetlands can be seen as carbon and biodiversity hot spots that increase the heterogeneity and hydraulic connectivity of the boreal landscape.Kosteikkojen ja lahopuun katoaminen ovat vaikuttaneet voimakkaasti boreaalisen alueen vesi- ja maaekosysteemeihin. Lahopuusta riippuvaiset lajit ovat yksi maailman uhanalaisimmista, kun taas sammakkoeläimiä voidaan hyödyntää kosteikkojen ekologisen tilan selvittämisessä. Huomattava osa maailman kosteikoista sijaitsee boreaalisella alueella. Viimeisen 500 vuoden aikana boreaalisen alueen kosteikkoihin on kohdistunut kaksi pääasiallista uhkaa: majavien hävitys sukupuuton partaalle sekä 1900-luvun laajamittaiset ojitukset. Majavat ovat pohjoisen pallonpuoliskon tunnettuja ekosysteemi-insinöörejä. Ne muokkaavat ympäristöään patoamalla vesistöjä. Pato nostattaa tulvan ympäröivään rantametsään ja muuttaa olosuhteita niin maalla kuin vedessä. Ekosysteemiprosessit muuttuvat erityisesti silloin, kun majava muuttaa virtaavan vesistön seisovaksi, mutta ympäristössä tapahtuvat muutokset ovat selkeitä myös alun perin seisovassa vesistössä. Orgaaninen aines ja ravinteet siirtyvät vesistöön majavan kaatamista puista sekä tulvan tappamasta kasvillisuudesta. Orgaanisen hiilen määrä kasvaa huomattavasti erityisesti ensimmäisinä tulvavuosina, mikä lisää vesikasvillisuuden, planktonin ja näiden kahden kautta myös vesiselkärangattomien määriä. Rehevä kasvillisuus ja runsaat plankton- ja selkärangatonmäärät hyödyttävät sammakoita. Sammakot, ja erityisesti viitasammakko, viihtyvät majavakosteikoilla. Lahopuuta syntyy runsaasti majavakosteikoilla tulvan ja majavan toimesta. Majavakosteikkojen ympäröimässä rantametsikössä on huomattavasti enemmän lahopuuta kuin muunlaisten vesistöjen rantametsissä. Runsastuneet lahopuumäärät tarjoavat elinympäristön lahopuusta riippuvaisille lajeille. Eniten majavakosteikoilla on pystyyn kuollutta lahopuuta, jolla ovat erikoistuneet kasvamaan nokinuppiset. Majavien elpyminen sukupuuton partaalta on auttanut kosteikko- ja lahopuumäärien kasvua. Majavakosteikot voidaan nähdä boreaalisen alueen hiilen ja monimuotoisuuden hot spotteina. Ne lisäävät boreaalisen maiseman heterogeenisuutta ja vesistöjen jatkumoa.
URI: URN:ISBN:978-951-651-531-4
http://hdl.handle.net/10138/162725
Date: 2016-06-10
Subject: biologia, ekologia, riistatiede, luonnonsuojelu
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record