Suojellut muistot : Arkeologisen perinnön hallinnan kieli, käsitteet ja ideologia

Näytä kaikki kuvailutiedot

Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:ISBN 978-951-51-2242-1
Julkaisun nimi: Suojellut muistot : Arkeologisen perinnön hallinnan kieli, käsitteet ja ideologia
Tekijä: Enqvist, Johanna
Muu tekijä: Helsingin yliopisto, humanistinen tiedekunta, filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos, historian ja kulttuuriperinnön tohtoriohjelma
Opinnäytteen taso: Väitöskirja (monografia)
Tiivistelmä: The dissertation explores the key concepts of archaeological heritage management in Finland: their aspects, definitions and meanings, the history of the concepts and especially the contemporary, official discourse surrounding them – the ways in which people represent, talk and write about archaeological heritage [arkeologinen perintö] and ancient remains [muinaisjäännös]. The social context of the study was focused on the Finnish archaeologists who worked in the intersecting fields of heritage management and academic archaeology. The texts, produced by the archaeologists, were analysed by means of critical discourse analysis; the findings of the analysis were compared to one of the most important contributions in the development of critical heritage studies: Laurajane Smith's (2005) theory of the authorized heritage discourse (AHD). The study dissects the ideologies, identities and interaction which are constructed and maintained by the Finnish AHD. Consistent with Smith s arguments, the Finnish AHD appears as an ideological construction that is dominated by heritage officials and experts, and thus excludes other members of society from taking part in the processes that define heritage. The world view of the AHD represents reality as being divided into indisputable and naturalized conceptual categories, as well as into the quantitative results of measurements and numbers in the pursuit of scientific rigour. Archaeological heritage is defined and evaluated by the experts as material objects whose physical integrity, interpretation and representation of which archaeologists control. The AHD is maintained in the network of official texts which concatenate and refer to each other. The vital intertextual element of these texts is derived from the Finnish Antiquities Act, prepared in the 1950s, which carries the connotations of nationalism and a juridical discourse. The social significance of heritage management, protection and research of archaeological heritage is thus reduced to obeying the law in the AHD. The results and the conclusions of the study, concerning the historical contingency, causes, effects and action of the official heritage discourse, are vital in order to promote the more inclusive and participatory heritage practices in Finland in the future, the democratised heritage discourse , which consists in the emancipatory interest of the research. Keywords: archaeological heritage, cultural heritage, cultural environment, management, discourse analysis, conceptsJohanna Enqvistin 10.6.2016 tarkastettava väitöskirja "Suojellut muistot. Arkeologisen perinnön hallinnan kieli, käsitteet ja ideologia" tarkastelee arkeologisen perinnön hallinnan avainkäsitteitä sekä niitä ympäröivää diskurssia: tapoja, joilla valtionhallinnon virkamiehinä sekä akateemisina tutkijoina työskentelevät arkeologit puhuvat ja kirjoittavat arkeologisesta perinnöstä/kulttuuriperinnöstä ja muinaisjäännöksistä 2010-luvun Suomessa. Enqvist luo kriittisen diskurssianalyysin sekä käsiteanalyysin keinoin kuvan arkeologisen perinnön suojelua ja tutkimusta ohjaavasta ideologiasta, joka rakentuu arkeologien tuottamien tekstien kielessä ja käsitteistössä. Analyysin perusteella suomalaista perintödiskurssia hallitsevat virkamiehet ja asiantuntijat, samalla kun muut yhteiskunnan jäsenet suljetaan ulos virallisen kulttuuriperinnön määrittelystä. Tutkitut tekstit esittävät maailman, joka on viipaloitu itsestään selviksi ja luonnollistuneiksi kategorioiksi sekä käännetty luonnontieteellistä täsmällisyyttä tavoitteleviksi mittaustuloksiksi ja numeroiksi. Muinaisjäännöksiin rinnastuva arkeologinen perintö määrittyy asiantuntijoiden rajaamiksi ja arvottamiksi materiaalisiksi kohteiksi, joiden fyysistä koskemattomuutta, esittämistä, kohtaamista ja tulkitsemista arkeologit kontrolloivat. Perintödiskurssia ylläpidetään ketjuuntuvien ja toisiinsa viittaavien virkatekstien verkostossa, joiden keskeinen intertekstuaalinen aines on peräisin 1950-luvulla valmistellusta ja kansallisuusaatteeseen viittaavia muistumia kantavasta muinaismuistolaista. Perinnön hallinnan yhteiskunnallinen merkitys, perustelu arkeologisen perinnön ja muinaisjäännösten suojelulle sekä tutkimukselle, pelkistyy suomalaisessa perintödiskurssissa lain noudattamiseksi. Väitöskirjassa esitetyt tulkinnat perintödiskurssin avainkäsitteiden välisistä suhteista sekä käsitteille ehdotetut määritelmät selventävät käsitteiden merkityksiä ja helpottavat siten niitä koskevaa keskustelua ja yhteistyötä. Tutkimuksen tulokset ja johtopäätökset auttavat lisäksi luomaan periaatteita ja menettelytapoja, jotka edistävät perinnön demokraattista määrittelyä kaikkien kansalaisten tunnistamana ja vaalimana, yhteiskuntaa ja yhteisöjä koossa pitävänä voimana. Avainsanat: arkeologinen perintö, kulttuuriperintö, kulttuuriympäristö, hallinto, diskurssianalyysi, käsitteet.
URI: URN:ISBN:ISBN 978-951-51-2242-1
http://hdl.handle.net/10138/162811
Päiväys: 2016-06-10
Avainsanat: arkeologia
Tekijänoikeustiedot: Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.


Tiedostot

Latausmäärä yhteensä: Ladataan...

Tiedosto(t) Koko Formaatti Näytä
SUOJELLU.pdf 2.565MB PDF Avaa tiedosto

Viite kuuluu kokoelmiin:

Näytä kaikki kuvailutiedot