Kohonnut verenpaine ja sen kansanterveydellinen merkitys Suomessa

Show simple item record

dc.contributor.author Aromaa, A
dc.date.accessioned 1981-05-25T09:28:07Z
dc.date.available 2016-05-25T09:28:07Z
dc.date.issued 1981
dc.identifier.isbn 951-669-094-7 (sid.)
dc.identifier.isbn 951-669-095-5 (nid.)
dc.identifier.issn 0355-4813
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/162842
dc.description 910 s. fi
dc.description.abstract Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa suomalaisten aikuisten verenpainetasoa, kohonneen verenpaineen esiintyvyyttä, hoidon tarvetta, hoitotilannetta, verenpaineen kohoamiseen vaikuttavia tekijöitä sekä kohonneen verenpaineen kansanterveydellistä merkitystä koskevat perustiedot. Vuosina 1966–1972 Kansaneläkelaitoksen autoklinikka tutki maan eri osissa yli 50 000 henkilöä. Heidän kuolleisuuttaan ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistään seurattiin 5 vuoden ajan. Verenpaineen riippuvuus useista elinoloja, käyttäytymistä, biologisia ominaisuuksia ja terveydentilaa kuvaavista tekijöistä selvitettiin. Työssä kuvattiin systolisen ja diastolisen verenpaineen, pulssipaineen ja syketaajuuden vaikutus yleisimpien tautien aiheuttamaan kuolleisuuteen ja työkyvyttömyyseläkkeiden ilmaantuvuuteen. Viidesosalla koko väestöstä on kohonnut verenpaine. Lääkehoitoa verenpainetaudin takia tarvitsee 6 % keski-ikäisistä miehistä ja 11 % naisista, iäkkäistä miehistä joka viides ja naisista 40 %. Suomessa on 300 000–350 000 verenpainelääkkeitä tarvitsevaa henkilöä ja saman verran lievästi kohonneen verenpaineen takia vain seurantaa tarvitsevia. 1960-luvun lopussa oli riittävässä lääkehoidossa vain ⅓ kaikista. Hoitotilanne on 1970-luvun aikana huomattavasti parantunut. Verenpainetauti oli Lounais-Suomessa harvinaisempi ja Itä-Suomessa yleisempi kuin muualla maassa. Verenpainetasoon liittyvät tekijät selittivät keski-iässä yhteensä 20 % miesten ja 40 % naisten verenpaineen vaihtelusta. Tärkein muutettava kohonneen verenpaineen vaaratekijä oli lihavuus. Kuolleisuus ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen suurenivat verenpaineen kohotessa. Ennuste kuitenkin riippui verenpaineesta U- ja J-muotoisesti. Sydän- ja verisuonitautien vaara riippui verenpaineesta enemmän kuin kaikkien tautien ja aivovaltimotaudin vaara enemmän kuin sepelvaltimotaudin. Ennuste huononi huomattavasti nykyisiä suomalaisia lääkehoitosuosituksia matalammalta verenpainetasolta alkaen. Lääkehoidon aiheiden tarkistaminen voi olla tarpeen. Vähintään lievästi kohonnut verenpaine näytti aiheuttavan 25 % keski-ikäisten miesten ja 42 % naisten sydän- ja verisuonitautikuolleisuudesta. Koko väestön kattavan verenpainetaudin lääkehoito-ohjelman arvioitiin pienentävän kuolleisuutta huomattavasti. Verenpainetaudin ehkäisyä ja hoitoa terveydenhuollossamme on edelleen tehostettava. fi
dc.language.iso fi fi
dc.publisher Kansaneläkelaitoksen sosiaaliturvan tutkimuslaitos fi
dc.relation.ispartofseries Kansaneläkelaitoksen julkaisuja AL:17 fi
dc.title Kohonnut verenpaine ja sen kansanterveydellinen merkitys Suomessa fi
dc.type Kirja fi
dc.subject.ysa epidemiologia fi
dc.subject.ysa sydän- ja verisuonitaudit fi
dc.subject.ysa verenpainetauti fi
dc.subject.ysa sepelvaltimotauti fi
dc.subject.ysa aivoverenkiertohäiriöt fi
dc.subject.ysa kansanterveys fi

Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
AL17_teksti.pdf 105.1Mb PDF View/Open
AL17_kuvien_ots ... liitetaulukot_liitteet.pdf 23.26Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record