Yliopiston etusivulle Suomeksi På svenska In English Helsingin yliopisto

Yhdessä pellolla ja yksin metsässä: toimeentulostrategiat kalimantanlaisessa kaskiviljelytaloudessa

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto, Sosiologian laitos, fi
dc.contributor University of Helsinki, Department of Sociology en
dc.contributor Helsingfors universitet, Sociologiska institutionen sv
dc.contributor.author Wilenius, Heikki
dc.date.accessioned 2010-05-04T13:23:17Z
dc.date.available 2010-05-04T13:23:17Z
dc.date.issued 2009-05-08 en
dc.identifier.other valttiivi:2009-124 en
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/16287
dc.description Endast avhandlingens sammandrag. Pappersexemplaret av hela avhandlingen finns för läsesalsbruk i Statsvetenskapliga biblioteket (Unionsgatan 35). Dessa avhandlingar fjärrutlånas endast som microfiche. sv
dc.description Abstract only. The paper copy of the whole thesis is available for reading room use at the Library of Social Sciences (Unioninkatu 35) . Microfiche copies of these theses are available for interlibrary loans. en
dc.description Vain tiivistelmä. Opinnäytteiden sidotut arkistokappaleet ovat luettavissa HY:n keskustakampuksen valtiotieteiden kirjastossa (Unioninkatu 35). Opinnäytteitä lainataan ainoastaan mikrokortteina kirjaston kaukopalvelun välityksellä fi
dc.description.abstract Tutkielman kohteena ovat Indonesian Borneolla Sekadau-joen laaksossa asuvien menterapia puhuvien dayakien toimeentuloon ja taloudelliseen toimintaan liittyvät strategiat ja käytännöt. Erityisesti keskitytään kahteen tärkeimpään toimeentulostrategiaan, kaskiriisin viljelyyn ja kumin keräämiseen. Tutkielmassa perehdytään näiden toimeentulostrategioiden keskinäiseen rakenteeseen, analysoidaan millaisia merkityksiä niille annetaan, ja tutkitaan miten ne artikuloituvat laajempiin kulttuuristaloudellisiin konteksteihin. Analyysissä painottuu käytäntöjen ekologinen juurtuneisuus, niiden historiallinen rakentuminen, ja kulttuuriset arvostukset. Tutkielma perustuu Borneossa tehtyyn kolmen kuukauden mittaiseen kenttätyöhön, ja aluetta käsittelevään etnografiseen ja historialliseen kirjallisuuteen. Tutkielman viitekehys on yhtäältä toimintateoreettinen ja toisaalta informoitunut ekologisesta antropologiasta. Keskeistä tutkimusteorialle on ajatus taloudellisen toiminnan hahmottamisesta moniulotteisena kenttänä, jossa vallitsee dynaaminen tasapaino. Toinen olennainen ajatus on historiallisen ekologian käsite maisemasta, ja talouden kentän suhde tähän maisemaan. Taloudelliset käytännöt muokkaavat maisemaa, ja maiseman muutoksen myötä talouden kentän rakenne voi puolestaan muuttua. Tutkielmassa otetaan kantaa keskusteluihin kaskiviljelyn ekologisesta kestävyydestä, riisinviljelyn keskeisyydestä Borneon dayakien toimeentulostrategioissa, ja ajatukseen erilaisten vaihtojärjestelmien moraalisuudesta. Tutkielman tärkeimpiä johtopäätöksiä on, että toimeentuloon liittyvät käytännöt linkittyvät kahdenlaisten keskenään ristiriitaisten kulttuuristen arvostusten ympärille. Nämä sosiaalisen elämän kannalta hyvin keskeiset arvot liittyvät toisaalta jakamisen velvoitteeseen ja toisista riippuvaisuuden ilmaisuun, ja toisaalta henkilökohtaisen arvostuksen tavoitteluun ja riippumattomuuden ihannointiin. Vertailevina johtopäätöksinä tutkielmassa esitetään ensinnäkin, että riisin- ja kuminviljelyn yhdistämisen levinneisyys ympäri Borneota voidaan selittää paitsi sen tehokkuudella ja ekologisella yhteensopivuudella, ennen kaikkea sen sopivuudella paikalliseen historiaan, maisemaan ja kulttuurisiin arvostuksiin. Huolimatta siitä, että tämä yhdistelmä tekee viljelijöiden työpäivistä erittäin pitkiä, se katsotaan mielekkääksi tavaksi tulla toimeen. Toiseksi, kaskiviljelyn ja kuminviljelyn suhde toisiinsa ei ole mitenkään yksinkertainen, eikä se asetu hyödyke lahja-jaottelun tai edellä mainitun kulttuurisen ristiriidan kanssa homologiseen suhteeseen. Tätä moniulotteista asetelmaa kuvataan tutkimuksen käytännöllis-ekologisen lähestymistavan avulla, mikä ei olisi mahdollista vastaavalla tavalla esimerkiksi symbolisen ekologian viitekehyksessä. Kolmanneksi, vertailu eri puolilla Länsi-Kalimantania vallitsevien olosuhteiden välillä paljastaa, että maisemanmuokkausstrategiat voivat vaihdella paljonkin, vaikka yleinen kumin- ja kaskiviljelyn yhdistämisen malli olisi lähes samanlainen. Eri institutionaalisten toimijoiden vaikutus maisemaan, ja erityisesti maan niukkuus näyttävät olevan tässä keskeisiä tekijöitä, mutta strategioiden muokkaaminen vaihtuvissa olosuhteissakin tulee ymmärrettäväksi tarkastellessa muutosta talouden kentän rakenteen muutoksena. en
dc.language.iso fi en
dc.title Yhdessä pellolla ja yksin metsässä: toimeentulostrategiat kalimantanlaisessa kaskiviljelytaloudessa en
dc.identifier.laitoskoodi 707 en
dc.type.ontasot Master's thesis en
dc.type.ontasot Pro gradu fi
dc.type.ontasot Pro gradu sv

Files in this item

Files Description Size Format View/Open
abstract.html 7.318Kb HTML View/Open
This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record

Search Helda


Advanced Search

Browse

My Account