Lasten yhdessä ajattelun rakentuminen varhaiskasvatuksen toimintaympäristöissä

Näytä kaikki kuvailutiedot

Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201605181711
Julkaisun nimi: Lasten yhdessä ajattelun rakentuminen varhaiskasvatuksen toimintaympäristöissä
Tekijä: Gillberg, Susanna
Muu tekijä: Helsingin yliopisto, Käyttäytymistieteellinen tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos
Opinnäytteen taso: pro gradu -tutkielmat
Tiivistelmä: The aim of the study. In preschool, children talk daily with peers and educators. This study examines the children's thinking and communication skills mainly through the concepts that Neil Mercer and his colleagues have defined. In light of earlier studies on the subject, an exploratory talk is especially meaningful in developing children's social and cognitive skills. In an exploratory talk, the children talk together using different methods to find agreement. This kind of discussion means they are thinking together. The aim of the study was to find out how children in early childhood education think together. The earlier study focused mainly on the school context; therefore, this study focuses on the early childhood education context. The main questions in the study are the following: what are the factors that make thinking together possible and what is the role of an educator? Methods. The research material consists of 25 episodes that were chosen from material filmed in two groups of 5-year-olds, with two days per group. In all of these episodes, there is interaction between the children and between an adult and the children. The episodes were categorised in groups depending on the way the children talked during the discussions. The main focus was on the exploratory talk. The main results. Three things made thinking together possible: the conversational culture in the group, the disagreements in conversations and problem solving, and a calm space for playing and immersion in the discussions. The role of the educator was incoherent. Either the educators were not present in the discussion events or they mostly interrupted them. The main problem was the quality of interaction. The questions the educators asked were simple right or wrong kinds of questions. When the children asked more thoughtful and open-ended questions when talking to each other, it led them to think together. These results are important, because transferring them to practice in early childhood education may support children's interaction, discussion and thinking skills, as well as developing a conversational culture in preschools.Tavoitteet. Päiväkodissa lapsi on päivittäin vuorovaikutuksessa toisten lasten ja kasvattajien kanssa. Tässä tutkimuksessa lasten ajattelu- ja vuorovaikutustaitoja tarkastellaan pääasiassa Neil Mercerin tutkimusryhmän määrittelemien käsitteiden kautta. Aiempien aiheesta tehtyjen tutkimusten valossa erityisesti tutkiva keskustelutapa on merkityksellinen lapsen sosiaalisten ja kognitiivisten taitojen kehityksessä. Tutkivassa keskustelutavassa pyritään yhteisymmärrykseen rakentavan keskustelun avulla käyttäen erilaisia keskustelun keinoja. Tällöin voidaan puhua yhdessä ajattelusta. Tutkimuksen keskeisenä tavoitteena oli selvittää miten varhaiskasvatusikäiset lapset ajattelevat yhdessä. Aikaisempi tutkimus aiheesta liittyy pääasiassa koulukontekstiin, joten tämän tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella aihetta varhaiskasvatuksen näkökulmasta. Tutkimusta ohjaavat seuraavat tutkimuskysymykset: mitkä tekijät mahdollistavat lasten yhdessä ajattelun tilanteen syntymisen ja millaisena kasvattajan rooli näyttäytyy yhdessä ajattelun tilanteissa päiväkodin arjessa? Menetelmät. Tutkimusaineisto kerättiin videoimalla kahden päiväkodin 5-vuotiaiden lasten ryhmien toimintaa kahden päivän ajan per ryhmä. Videoaineistosta valittiin 25 eri pituista episodia, jossa on nähtävillä joko lasten välistä tai kasvattajan ja lasten välistä vuorovaikutusta. Episodit luokiteltiin niissä esiintyvien keskustelutapojen mukaan ja analyysi keskittyi erityisesti tutkivaa keskustelua ilmentäviin vuorovaikutusepisodeihin. Episodeista etsittiin tutkimuskysymyksiin liittyen eroja ja yhtäläisyyksiä. Tulokset ja johtopäätökset. Lasten yhdessä ajattelun mahdollistaa aineiston perusteella kolme tekijää: ryhmän yleinen keskustelukulttuuri, keskusteluissa ilmenevät ristiriidat ja ongelmanratkaisutilanteet sekä leikkirauha eli keskusteluun uppoutumisen mahdollisuus. Kasvattajan rooli näyttäytyy tutkimusaineiston valossa ristiriitaiselta. Keskeisin ongelma kasvattajan rooliin liittyen oli vuorovaikutuksen laatu. Kasvattaja kyseli lapsilta pääasiassa suljettuja kysymyksiä, jolloin vastaus oli joko oikein tai väärin, kun taas lasten vertaisvuorovaikutus oli pohdiskelevampaa ja sisälsi paljon avoimia kysymyksiä, jotka johtivat yhdessä ajatteluun. Tämän tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää käytännön varhaiskasvatustyössä, mikä edesauttaa sekä lasten vuorovaikutus-, keskustelu- ja ajattelutaitojen että päiväkotien keskustelukulttuurin kehittymistä.
URI: URN:NBN:fi:hulib-201605181711
http://hdl.handle.net/10138/162897
Päiväys: 2016
Avainsanat: yhdessä ajattelu
tutkiva keskustelu
vuorovaikutus
ajattelutaidot
Asiasanat (yso): varhaiskasvatus
keskustelu (puhe)
ajattelu
kasvattajat
päiväkodit
Oppiaine: Education
Kasvatustiede
Pedagogik


Tiedostot

Latausmäärä yhteensä: Ladataan...

Tiedosto(t) Koko Formaatti Näytä
Susanna_Gillberg_gradu.pdf 1.347MB PDF Avaa tiedosto

Viite kuuluu kokoelmiin:

Näytä kaikki kuvailutiedot