Ahdistuneisuuden ja tulehtuneisuuden yhteys : Mitkä tekijät yhteyden taustalla vaikuttavat ja voidaanko sisäisen hallinnan tunteella vaikuttaa sen voimakkuuteen?

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201605181694
Title: Ahdistuneisuuden ja tulehtuneisuuden yhteys : Mitkä tekijät yhteyden taustalla vaikuttavat ja voidaanko sisäisen hallinnan tunteella vaikuttaa sen voimakkuuteen?
Author: Ala-Lipasti, Minna
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Institute of Behavioural Sciences
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2016
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201605181694
http://hdl.handle.net/10138/162900
Thesis level: master's thesis
Abstract: Goals. Inflammation has been found to be associated with psychological symptoms. Especially in regard to depression, there is broad evidence that depressed people have higher levels of inflammation. Higher inflammation has also been linked to poorer response to SSRI-medication. Anxiety has been found to have stronger association to experienced pain than depression and in earlier studies references to an independent association between anxiety and inflammation has emerged. The purpose of this study was to explore if a connection between anxiety and inflammation can be found and what factors are possibly contributing to that connection. Goal was to find factors that can help maintain and improve individual's quality of life and ability to work. Methods. Data used in this study belonged to the biomarker project (project 4), which was part of the second stage of the Midlife in the United States (MIDUS) longitudinal study. The mean age of participants was 57.32 (sd. 11.55) years. As a measure of inflammation serum levels of cytokine interleukin-6 (IL-6) were collected from the blood of participants. Anxiety was measured by Spielberger Trait Anxiety Inventory (STAI). The association between anxiety and inflammation was explored by a linear regression analysis. Sociodemographic factors and also a broad range of other factors related to inflammation and anxiety were controlled in the models. In addition the possible moderating role of inner self-control was studied by a hierarchical linear regression analysis. The sub factor cognition control of the self-control scale was used as a measure of inner self-control. Results and conclusions. When inflammation was predicted only by anxiety, anxiety was a statistically significant predictor and this association remained significant after sociodemographic factors were controlled. When broad range of other controlled variables was included in the model a connection between anxiety and inflammation could not be found. It seems that the association between anxiety and inflammation is mainly due to other factors. Especially the amount of chronic conditions attenuated the association. Inner self-control did not have a statistically significant effect to the connection between anxiety and inflammation. The best predictor for inflammation in this study was body mass index and also other health behavior related factors had a significant role. In regard to the wellbeing of an individual and individual's ability to work, weight control and healthy lifestyle choices are crucial.Tavoitteet. Henkilön elimistön tulehtuneisuuden on todettu olevan yhteydessä psyykkiseen oireiluun. Erityisesti masentuneisuuden osalta on laajasti tutkimustietoa, jonka mukaan masentuneilla henkilöillä esiintyy korkeampaa tulehtuneisuutta. Korkeampi tulehtuneisuus on myös osoitettu olevan yhteydessä heikompaan hoitovasteeseen mielialalääkkeiden (SSRI) suhteen. Koetun kivun suhteen ahdistuneisuuden on todettu olevan voimakkaammassa yhteydessä kuin masentuneisuuden ja aikaisemmissa tutkimuksessa viitteitä ahdistuneisuuden ja tulehtuneisuuden itsenäiseen yhteyteen on esitetty. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää löydetäänkö käytössä olleessa aineistossa yhteys ahdistuneisuuden ja tulehtuneisuuden välillä ja mitkä tekijät tuohon yhteyteen ovat mahdollisesti vaikuttamassa. Tavoitteena oli löytää tekijöitä, joihin vaikuttamalla henkilön työkykyä ja elämänlaatua voidaan ylläpitää ja parantaa. Menetelmät. Tässä tutkimuksessa käytössä ollut aineisto oli osa Yhdysvaltalaisen Midlife in the United States (MIDUS) – tutkimuksen toisen vaiheen (MIDUS 2) aikana toteutetun biomarkkeriprojektin (projekti 4) aineistoa. Tutkittavien keski-ikä oli 57.32 (kh. 11.55) vuotta. Tulehtuneisuuden mittarina käytettiin tulehdusta edistävän sytokiinin interleukin-6:n (IL-6) seerumipitoisuutta koehenkilön veressä. Ahdistuneisuuden mittarina käytössä oli Spielberger Trait Anxiety Inventory (STAI). Ahdistuneisuuden ja tulehtuneisuuden yhteyttä tutkittiin lineaarisella regressioanalyysilla. Malleissa kontrolloitiin sosiodemografisia tekijöitä sekä laajasti muita ahdistuneisuuteen ja tulehtuneisuuteen liittyviä tekijöitä. Lisäksi sisäisen hallinnan tunteen mahdollista ahdistuneisuuden ja tulehtuneisuuden yhteyttä muuntavaa vaikutusta tutkittiin vaiheittaisella lineaarisella regressioanalyysilla. Sisäisen hallinnan tunteen mittarina käytettiin Self-Control Scale –kyselyn alafaktoria kognitioiden kontrolli. Tulokset ja johtopäätökset. Ennustettaessa tulehtuneisuutta pelkällä ahdistuneisuudella oli ahdistuneisuus tilastollisesti merkitsevä ennustaja ja muuttujien välinen itsenäinen yhteys näyttäytyi tilastollisesti merkitsevänä myös sosiodemografisten tekijöiden kontrolloimisen jälkeen. Otettaessa huomioon laajasti muita tulehtuneisuuteen ja ahdistuneisuuteen vaikuttavia tekijöitä ei yhteyttä kuitenkaan enää voitu todeta. Ahdistuneisuuden ja tulehtuneisuuden yhteys näyttäisi siis muodostuvan lähinnä muiden tekijöiden kautta. Erityisesti kroonisten sairauksien lukumäärän kontrolloiminen heikensi kyseistä yhteyttä. Sisäisen hallinnan tunteella ei ollut tilastollisesti merkitsevää vaikutusta ahdistuneisuuden ja tulehtuneisuuden väliseen yhteyteen. Paras ennustaja tulehtuneisuudelle oli tässä tutkimuksessa henkilön painoindeksi ja myös muilla terveyskäyttäytymiseen liittyvillä seikoilla oli suurta merkitystä. Painonhallintaan ja terveellisiin elämäntapoihin liittyvät seikat nousevat siis erityisen merkittäviksi mietittäessä henkilön hyvinvointia ja työkykyä.
Subject: anxiety
inflammation
cytokine
inner self-control
ahdistuneisuus
tulehtuneisuus
sytokiini
interleukin-6
IL-6
sisäisen hallinnan tunne
Discipline: Psychology
Psykologia
Psykologi


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Gradu Ala-Lipasti Minna.pdf 563.7Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record