Kielellinen erityisvaikeus (SLI) 11–12-vuotiaana : Monitapaustutkimus yksi- ja monikielisten lasten kielellisestä toimintakyvystä

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201605181713
Title: Kielellinen erityisvaikeus (SLI) 11–12-vuotiaana : Monitapaustutkimus yksi- ja monikielisten lasten kielellisestä toimintakyvystä
Author: Tillander, Saara
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Institute of Behavioural Sciences
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2016
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201605181713
http://hdl.handle.net/10138/162907
Thesis level: master's thesis
Abstract: Tavoitteet. Kielellinen erityisvaikeus (SLI) on oirekuvaltaan heterogeeninen ja kehityksen myötä muuttuva häiriö. Useimmilla se vaikuttaa laaja-alaisesti toimintakykyyn, osallistumiseen ja oppimiseen. Oireet ovat pysyviä etenkin niillä, joilla on todettu puheen ymmärtämisen vaikeuksia. Usean kielen samanaikainen omaksuminen lisää kielellisten vaikeuksien yksilöllistä vaihtelua. Suomalaisten yli 10-vuotiaiden yksi- ja monikielisten SLI-lasten kielellistä toimintakykyä ei ole juurikaan tutkittu. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kuvata SLI:n ilmenemistä 11–12-vuotiailla yksi- ja monikielisillä lapsilla. Tutkimuksessa tarkastellaan tutkittavien kielellistä toimintakykyä ja koettua elämänlaatua. Niiden kuvaaminen voi edesauttaa tukitoimien kehittämistä. Menetelmät. Tutkittavina oli neljä 11–12-vuotiasta pääkaupunkiseudulla asuvaa poikaa, jotka olivat saaneet SLI-diagnoosin F80.2 Helsingin yliopistollisen keskussairaalan foniatrian yksikössä. Kaksi tutkittavista oli yksikielisiä ja kaksi monikielisiä, jotka oppivat suomea toisena kielenään. Tutkimuksen aineisto koostui kielellisistä testeistä sekä kyselyistä, joiden vastaajina olivat vanhemmat, opettajat ja tutkittavat. Testaukset videoitiin ja kerronta-aineisto litteroitiin. Aineisto analysoitiin tarkastelemalla suoriutumista suhteessa ikänormeihin ja aiempiin tutkimuksiin. Kyselyvastauksia analysoitiin lisäksi ryhmittelemällä vastausten sisältöjä ja tarkastelemalla niitä laadullisesti. Testisuoriutumista ja kyselyistä saatuja tietoja vertailtiin toisiinsa. Lisäksi tutkittavien kielellisessä toimintakyvyssä todettuja eroja pohdittiin tarkastelemalla lapsuudessa tehtyjä potilasasiakirjoja retrospektiivisesti. Tulokset ja johtopäätökset. Kaikkien tutkittavien kielellisessä toimintakyvyssä oli puutteita, mutta oirekuva, sosiaalinen toimintakyky, koulusuoriutuminen ja koettu elämänlaatu vaihtelivat yksilöllisesti. Tulokset olivat samansuuntaisia aiempien tutkimusten kanssa. Vaikeuksia oli erityisesti kieliopin hallinnassa, lukemistaidoissa, lyhytkestoisessa kuulomuistissa ja nimeävässä sanavarastossa. Arjessa toimintakykyä heikensivät lisäksi puheen vastaanoton, kerronnan, pragmatiikan sekä osalla sosiaalisen vuorovaikutuksen vaikeudet. Monikielisten tutkittavien suomenkielisen sanaston hallinta oli yksikielisiä heikompaa. Muilta osin erot olivat suurempia yksilö- kuin ryhmätasolla. Kolmella tutkittavalla oli edelleen merkittävät tukitoimet koulussa; neljännellä niitä oli purettu suotuisan etenemisen vuoksi. Enemmistö koki terveyteen liittyvän elämänlaatunsa kokonaisuutena hieman verrokkeja heikommaksi. Saatujen tulosten perusteella pragmaattisten taitojen tukemiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota kouluikäisillä, sillä aiempien tutkimusten mukaan ne vaikuttavat sosiaaliseen integroitumiseen. Aiheesta tarvitaan lisää tutkimusta suuremmalla otoksella sekä pitkittäisasetelmalla.Objectives. Specific language impairment (SLI) is a heterogeneous disorder and its symptoms change with development. For most people it has a profound effect on functional ability, participation, and learning. The symptoms are persistent especially among those with difficulties in speech-reception. Simultaneous learning of multiple languages increases the individual variation in linguistic difficulties. Language functioning of Finnish monolingual and multilingual children at age over 10 years has not been thoroughly investigated. The objective of this study was to describe how SLI manifests itself in 11–12-years-old monolingual and multilingual children. The study focused on language ability and health-related quality of life. The acquired information may help in improving supporting practices. Methods. Four male participants at age of 11–12 years living in the Capital Region of Finland, and with SLI diagnosis (F80.2) were recruited from Helsinki University Central Hospital Audiophoniatric ward 22 for the study. Two participants were monolingual and two were multilingual learning Finnish as their second language. The gathered data consisted of language tests and questionnaires intended for parents, teachers, and the participants. Testing was videotaped and the acquired narratives were transcribed. Results were compared against age norms as well as previous literature. Furthermore, the questionnaire data were grouped based on the content, and the results were analyzed qualitatively. In addition, the test results and questionnaire data were compared to each other. Finally, the differences in language abilities were examined in relation to medical reports written before school age. Results and conclusions. All participants had deficiencies in language abilities, but language symptoms, social ability, academic achievement, and quality of life varied individually. Results were in line with previous studies. Difficulties were observed especially in grammatical and reading abilities, short-term memory and word naming. Moreover, according to parents and teachers, the participants had problems in speech reception, narration, pragmatics, and some of them also in social interactions. Finnish vocabulary among the multilingual participants was smaller than that of their monolingual counterparts. However, differences in other areas were larger at single-level than at group-level. Three of the participants still received substantial support in school. Support of the fourth participant had been discontinued due to favorable progress. Majority of the participants perceived their health-related quality of life slightly weaker than that of controls. Based on the results, it is important to support pragmatic skills at school age since previous studies have shown an association of these to social integration. A Study with a larger sample size and longitudinal setting is needed in the future.
Subject: SLI
kielellinen erityisvaikeus
kouluikä
kielellinen toimintakyky
elämänlaatu
monikielisyys
Discipline: Logopedics
Logopedia
Logopedi


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
saara_tillander_pg_2016.pdf 13.42Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record