Viestinnän eettisyys lobbaustyössä

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201605181699
Title: Viestinnän eettisyys lobbaustyössä
Author: Lehtomäki, Emma
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Institute of Behavioural Sciences
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2016
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201605181699
http://hdl.handle.net/10138/162922
Thesis level: master's thesis
Abstract: The aim of this study is to examine the communication ethics of lobbying from the perspective of lobbyists. Lobbying is a constantly growing phenomenon but has not been paid much attention to in speech communication. Most of the previous studies on lobbying have emphasized the perspective of politicians or other "recipients" of lobbying. Lobbying can be defined as professional and interpersonal persuasive communication that aims to influence the opinions or attitudes of others. Usually the main objective of lobbying is to affect the political decision making process. Lobbying involves communication in different types of contexts and relations. Interpersonal communication that aims to influence or persuade others should always be examined with ethical sensitivity. As there are no formal rules or code of ethics in Finland for lobbying, the ethics of the profession rely essentially on lobbyists themselves. Lobbying is an important part of democracy and therefore it is important to address the issue of communication ethics in lobbying. The focus of this study is on understanding the different ethical dimensions of the communication in lobbying. The data of this research was collected by interviewing nine lobbyists. In the interviews the informants described their experiences of professional lobbying. Two main themes were found in these descriptions: the relationships and ethical values guiding the communication. These main themes were divided into six other ethical dimensions of lobbying: 1) disclosure and transparency, 2) honesty, 3) credibility, 4) agreeing with the core message, 5) personal relationships and 6) mutual responsibility. The results indicate that the diversity of lobbying communication makes it possible to view the ethics of lobbying from multiple perspectives. The results had very much in common with the previous literature on ethical communication but also pointed out the demand for further research. It was concluded that the values guiding ethical lobbying, such as disclosure and transparency, were considered as commonly shared values. The data also suggests that ethical lobbying is based on the idea of communication as a dialogue.Vaikuttajaviestintä eli lobbaus on ajankohtainen, mutta vähän tutkittu aihe puheviestinnässä. Tämän tutkimuksen tavoitteena on kuvata ja ymmärtää viestinnän eettisiä ulottuvuuksia lobbaustyössä. Tutkimus toteutettiin haastattelemalla lobbauksen asiantuntijoita ja analysoimalla viestinnän eettisyyttä heidän kuvauksissaan vaikuttajaviestinnästä. Lobbaustyön eettisyyttä ei ole aikaisemmin tutkittu Suomessa puheviestinnän näkökulmasta. Lisäksi aikaisempi vaikuttajaviestinnän tutkimus on keskittynyt enimmäkseen päätöksentekijöiden ja muiden "vastaanottajien" perspektiiviin. Vaikuttajaviestinnän eettisyys on lobbausta harjoittavien henkilöiden ammattikunnan ja yhteisen eettisen koodiston puuttumisen vuoksi haastava, mutta mielenkiintoinen tutkimuskohde. Lobbauksella on yhä kasvava merkitys suomalaisessa yhteiskunnassa ja poliittisessa päätöksenteossa, joten lobbausviestinnän eettisyyden ja toimintatapojen tutkiminen on tarpeellista. Lobbaus on vaikuttamiseen pyrkivää ammatillista viestintää, joka pitää sisällään monenlaisia viestintätilanteita ja -konteksteja. Lobbauksen voidaan myös määritellä olevan suostuttelevaa viestintää, jolla pyritään vaikuttamaan päätöksentekoprosesseihin ja muokkaamaan mielipiteitä tai ajatuksia. Lisäksi lobbaus voidaan käsittää interpersonaalisena vuorovaikutus- tai ihmissuhdetyönä. Eettinen herkkyys on erityisen tärkeää sekä vaikuttamiseen tähtäävässä että interpersonaalisessa viestinnässä. Tästä näkökulmasta tarkasteltuna lobbaus tarjoaa mielenkiintoisen asetelman viestinnän eettisyyden tutkimiselle. Kyseessä on aineistolähtöinen tutkimus, joka toteutettiin laadullisin tutkimusmenetelmin. Aineisto kerättiin haastattelemalla yhdeksää lobbauksen asiantuntijaa. Haastateltavien kuvauksista ilmeni lobbaustyöhön kuuluvan monipuolisesti erilaisia viestintätilanteita, joissa eettisten ulottuvuuksien ymmärtäminen on tärkeää. Aineisto analysoitiin teemoittelemalla ja siitä eriteltiin kaksi pääteemaa: viestinnän eettisyyttä ohjaavat arvot ja suhdetoiminta. Näiden pääteemojen alle muodostettiin kuusi alaluokkaa: 1) avoimuus ja läpinäkyvyys, 2) rehellisyys, 3) uskottavuus, 4) lobattavaan viestiin uskominen, 5) henkilökohtaiset suhteet ja 6) jaettu vastuu. Tuloksiin nojaavat johtopäätökset olivat suurimmaksi osaksi yhteneväisiä aiemman kirjallisuuden kanssa, mutta osoittivat jatkotutkimusten tarpeellisuuden. Vaikuttajaviestinnän vuorovaikutteisuus ja dialogisuus korostuivat haastateltavien kuvauksissa eettisyyttä vahvistavina tekijöinä. Myös eettistä toimintaa ohjaavat arvot, kuten avoimuus ja läpinäkyvyys, näyttäytyivät tutkittavien yhteisesti jakamina käsityksinä. Tutkimuksen tulokset osoittavat lobbaustyön viestinnän monipuolisuuden ja siten vaikuttajaviestinnän eettisyyden tarkastelun moninaiset mahdollisuudet.
Subject: lobbaus
vaikuttajaviestintä
eettinen viestintä
vaikuttaminen
suhdetoiminta
professionaalinen viestintä
Discipline: Phonetics (Speech Communication)
Fonetiikka (Puheviestintä)
Fonetik (talkommunikation)


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record