Astianpesu 2010-luvulla : tapaustutkimus suomalaisista kotitalouksista

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201605181684
Title: Astianpesu 2010-luvulla : tapaustutkimus suomalaisista kotitalouksista
Author: Sinisalo, Mari
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Department of Teacher Education
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2016
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201605181684
http://hdl.handle.net/10138/162924
Thesis level: master's thesis
Abstract: Aims. This study focuses on dishwashing in Finnish households in the 2010s: more specifically by reviewing individual meanings, tidiness habits associated with dishwashing and environmentally sustainable practices. The research problem statement was defined based on a multi-disciplinary literature review. Hallman's perception of housework as a human interaction and a historic review of rationalization of Finnish dishwashing guided the structuring of research questions. Dishwashing related tidiness habits were sought to contextualize from the study data using Aalto's perception of tidiness. The aim of the study was to collect information on dishwashing activities in participating households, define importance of dishwashing as housework and to note dishwashing related tidiness habits brought up by the participants. Previous studies indicate that dishwashing is considered as an important daily housework that has been relieved through rationalization of dishwashing and introduction of machinery, however, the standard of hygiene has increased. Methodology. All participating households were located in Uusimaa region. Data was obtained by thematic interviews which were carried out at participants' home. Interviews were transcribed for classification into themes and types. Adult members of each household were interviewed. In total eight households with varying number of members were interviewed. In total 14 people were interviewed. Results and conclusions. High level of dishwashing hygiene was observed at each household: dishwashing proved to be an important daily activity and its outcome is not to be compromised. Participants using a dishwasher mainly used the dishwasher and piled up some dishes in the sink waiting for washing. Participants who are routined manual washers washed the dishes manually and as soon as possible after use. Tidiness was the main driving force in ecological choices: water saving and the use of environmentally friendly washing liquids. Dishwasher was perceived to ease and speed up washing. In conclusion it can be said that dishwashing is considered being an important daily activity which is sought to be carried out smoothly using good equipment. Based on the results a new research problem statement could be designed focusing on water and energy consumption of dishwashing in households.Tavoitteet. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan astianpesua suomalaisissa kotitalouksissa 2010-luvulla: yksilöllisiä merkityksiä, astianpesun siisteystottumuksia ja ympäristöä huomioivia käytäntöjä. Tutkimuksen ongelmanasettelu tehtiin monitieteisen kirjallisuuskatsauksen pohjalta. Aallon kotisiivouksen siisteyskäsitysten avulla aineistosta pyrittiin hahmottamaan astianpesun siisteystottumuksia. Hallmanin käsitys kotitaloustyöstä inhimillisenä vuorovaikutuksena sekä katsaus suomalaisen astianpesun rationalisoinnin historiaan ohjasivat kysymysten. Tavoitteena on hankkia tietoa siitä, millaisin menetelmin astiat pestään tutkimukseen osallistuneissa kotitalouksissa, millainen merkitys astianpesulla on kotitaloustyönä ja millaisia siisteystottumuksia tutkimushenkilöt tuovat esille, liittyen astianpesuun. Aiempien tutkimusten perusteella astianpesu on tärkeä päivittäinen kotitaloustyö, joka on keventynyt rationalisointityön ja koneellistumisen myötä, mutta hygienian suhteen vaatimustaso on noussut. Menetelmät. Tutkimukseen osallistuneet kotitaloudet olivat kaikki Uudenmaan alueelta. Aineisto kerättiin teemahaastatteluilla ja haastattelut tehtiin tutkimushenkilöiden kotona. Haastattelut litteroitiin tekstimuotoon teemoittelua ja tyypittelyä varten. Kotitalouksien aikuiset jäsenet haastateltiin. Kotitalouksia oli yhteensä kahdeksan ja niiden jäsenmäärä vaihteli. Haastateltavia oli yhteensä 14 kappaletta. Tulokset ja johtopäätökset. Kaikissa kotitalouksissa noudatettiin korkeaa hygieniaa astianpesun suhteen: astianpesu osoittautui tärkeäksi ja päivittäiseksi työksi, jonka lopputuloksesta ei haluttu tinkiä. Konepesijät pesivät pääasiassa koneella ja astianpesupöydälle kertyi astioita odottamaan pesua. Rutinoituneet käsinpesijät pesivät astiat käsin ja mahdollisimman pian käytön jälkeen. Puhtaus oli ensisijainen tavoite, jonka ehdoilla ekologisia valintoja toteutettiin: vedensäästöä ja ympäristömerkittyjen astianpesuaineiden käyttöä. Astianpesukoneen koettiin helpottavan ja nopeuttavan työtä. Johtopäätöksenä voi todeta, että astianpesu on tärkeä päivittäinen toiminto, joka halutaan tehdä sujuvasti ja hyvillä välineillä. Tutkimuksen tulosten perusteella voisi hahmottaa uutta tutkimussuunnitelmaa, jossa tarkasteltaisiin kotitalouksien astianpesua laajemmin esimerkiksi veden- ja energiankulutuksen näkökulmasta.
Subject: household work
dish washing
tidiness
rationalization
meaning of household work
kotitaloustyö
astianpesu
siisteys
rationalisointi
kotitaloustyön merkitys
Discipline: Home economics
Kotitaloustiede
Hushållsvetenskap


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Mari_Sinisalo_pg_20160405.pdf 686.5Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record