Yksilöllisen yhteyden rakentuminen: vanhemmuus sijoituksen aikana

Show simple item record

dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Policy en
dc.contributor Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Yhteiskuntapolitiikan laitos fi
dc.contributor Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Samhällspolitiska institutionen sv
dc.contributor.author Makkonen, Mervi Hannele
dc.date.accessioned 2010-05-04T13:23:23Z
dc.date.available 2010-05-04T13:23:23Z
dc.date.issued 2009-05-08
dc.identifier.other valttiivi:2009-118 en
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/16292
dc.description Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. sv
dc.description Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. en
dc.description Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. fi
dc.description.abstract Tutkielmani käsittelee vanhemmuutta sijoituksen aikana. Suomessa noin 16000 lasta on sijoitettu kodin ulkopuolelle. Sijoitusten määrä on kasvanut 1990-luvun alkuvuosista lähtien, jolloin lapsen asuminen kodin ulkopuolella koskettaa myös yhä useampaa vanhempaa. Tutkimuskysymyksiäni ovat miten vanhemmat osallistuvat lapsen elämään sijoituksen aikana, miten viranomaiset ovat kohdelleet heitä vanhempina ja millaisena sijoitus kodin ulkopuolelle näyttäytyy vanhemmille? Teoreettinen viitekehys muodostuu konstruktionistisesta perhetutkimuksesta, erilaista vanhemmuutta käsittelevästä tutkimuksesta sekä sijaishuoltoa erityisesti vanhempien näkökulmasta lähestyvästä tutkimuksesta. Niistä olen johtanut aineiston analyysissa käyttämäni käsitteet yhteys lapseen, yhteistoiminta ja kasvuympäristö. Analyysitapani on abduktiivinen sisällönanalyysi. Hyödynnän kolmiosaista aineistoa: erään lastenkodin työntekijöiden vuonna 2005 vanhemmilta keräämää haastatteluaineistoa sekä saman lastenkodin vanhemmilta itse keväällä 2008 keräämiäni havainto- ja haastatteluaineistoa. Olen poiminut aineistoista esiin nostamiani, vanhemmuuden kannalta merkityksellisiä kohtia ja tarkentanut niitä teoreettisen viitekehyksen avulla. Tuloksissa vanhemmuus näyttäytyy yllättävän tavanomaisena. Sijoituksen aikainen vanhemmuus merkitsee vanhemmille yhteyttä lapseen sijoituksen myötä muuttuneessa tilanteessa. Sijoitus vaikuttaa kokonaisvaltaisesti vanhempien elämään. Yhteys lapseen vaatii vanhemmilta aktiivista sopeutumista sekä uudenlaisten perhe-elämän toteuttamis- ja lapsen elämään osallistumistapojen etsimistä. Kasvuympäristön ja yhteistoiminnan käsitteet kuvaavat vanhempien mahdollisuuksia rakentaa yhteyttä lapseen sijoituksen aikana. Kasvuympäristöön liittyen vanhemmat painottavat lapsen kasvuympäristön rauhoittumista. Kun lapsen hyvinvointi lisääntyy, myös vanhemmilla on laajemmat mahdollisuudet toteuttaa lainsäädännössä määriteltyjä muodollisia vanhempien osallistumisoikeuksia. Vanhemmat pitävät sijoitusta oikeutettuna, koska sijoitusta edeltäneet hankaluudet ovat helpottuneet ja he suhtautuvat lasten tulevaisuuteen toiveikkaasti. Yhteistoiminta viittaa vuorovaikutukseen yhteyteen puuttuneiden työntekijöiden ja vanhempien välillä. Yhteistoiminta kuvaa vanhempien tilaa rakentaa yhteyttä sekä toimia vanhempana omista yksilöllisistä lähtökohdista käsin. Kielteisen, erityisesti sijoitusta edeltävään aikaan liittyvän yhteistoiminnan nimeän sivuuttamiseksi, joka tarkoittaa autonomian menettämistä itselle merkityksellisessä lähisuhteessa. Lastenkodissa vanhemmat ovat pääasiassa tyytyväisiä yhteistoimintaan. Myönteisen yhteistoiminnan nimeän vahvistukseksi. Vahvistavassa yhteistoiminnassa vanhempiin suhtaudutaan aktiivisina sekä lapselle merkityksellisenä ihmisinä. Lastensuojelun sijaishuollon vanhempien kanssa tehtävän työn tavoitteena on auttaa vanhempia selviämään sijoituksesta mahdollisimman paljon omana itsenään lasta tukien. Yhteyden rajoittamisen tulee olla läpinäkyvää vanhemmille. Vanhempien kannalta merkityksellistä on myös sijoituksen näkeminen oikeutettuna, vanhempien osallistumisen vahvistaminen sekä hankaluuksien ja sivuuttamisen kokemusten käsitteleminen. en
dc.language.iso fi
dc.title Yksilöllisen yhteyden rakentuminen: vanhemmuus sijoituksen aikana fi
dc.identifier.laitoskoodi 705
dc.type.ontasot master's thesis en
dc.type.ontasot pro gradu -tutkielmat fi
dc.type.ontasot pro gradu-avhandlingar sv
dc.type.dcmitype Text
dc.format.content abstractOnly

Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
abstract.html 6.917Kb HTML View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record