Aesthetics of Security and Achille Mbembe's Postcolony

Show simple item record

dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Institute of Development Studies en
dc.contributor Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Kehitysmaatutkimuksen laitos fi
dc.contributor Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Institutionen för U-landsforskning sv
dc.contributor.author Reenkola, Aino Sofia
dc.date.accessioned 2010-05-04T13:23:26Z
dc.date.available 2010-05-04T13:23:26Z
dc.date.issued 2009-10-05
dc.identifier.other valttiivi:2009-303 en
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/16295
dc.description Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. sv
dc.description Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. en
dc.description Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. fi
dc.description.abstract Tarkoituksenani on määritellä esteettinen näkökulma turvallisuuden käsitteeseen, ja tätä kautta tutkia poliittisen vallan ja subjektiviteetin luonnetta Afrikan postkoloniaalisessa valtiossa. Lähestyn turvallisuutta vertaamalla Achille Mbemben kirjassaan On the Postcolony esittämiä käsityksiä afrikkalaisesta postkoloniaalisesta valtiosta ja Frank Ankersmitin näkemystä länsimaisen liberaalin demokratian luonteesta teoksessa Aesthetic Politics: Political Philosophy Beyond Fact and Value. Molemmat teoreetikot lähestyvät politiikkaa estetiikan kautta. Turvallisuuden estetiikalla tarkoitan sitä, että yhteisön turvallisuus rakentuu ihmisten välisille suhteille joita määrittävät kokemus ja tunteet. Vastaavasti, yhteisön turvattomuus on merkki ongelmista kansalaisten välisissä suhteissa. Tutkimalla kansalaisten välisen vuorovaikutuksen heijastumista poliittiseen todellisuuteen pyrin määrittelemään turvallisuuden ja demokratian suhteen toisiinsa. Postkoloniaalisessa valtiossa poliittista todellisuutta määrittävät turvallisuusuhat (kuten väkivalta, köyhyys ja valtion mielivalta), sekä kansalaisten kyvyttömyys osallistua poliittiseen keskusteluun. Länsimaisissa demokratioissa taas turvallisuus on niin itsestään selvää, että politiikka rutinoituu ja kansalaiset unohtavat aktiivisen roolinsa demokraattisen keskustelun ylläpidossa, sillä seurauksella että demokraattinen päätöksenteko on uhattuna. Käsittelen postkoloniaalista poliittista subjektiviteettia ns. laajan turvallisuuden käsityksen avulla, joka liittää turvallisuuteen muun muassa poliittisen, sosiaalisen ja taloudellisen puolen. Määrittelen turvallisuuden sosiaalisesti rakentuneeksi ilmiöksi, mukaillen kriittisen turvallisuustutkimuksen Kööpenhaminan koulukuntaa. Keskeinen tutkimuskysymys on, kuinka turvallisuus esteettisesti määriteltynä liittyy demokratiaan ja poliittiseen edustuksellisuuteen. Turvallisuus tarkoittaa ensisijaisesti ihmisten luottamusta toisiinsa sekä siihen, että heillä on hallussaan välineet oman hyvinvointinsa turvaamiseksi. Käytännössä turvallisuus perustuu ajatukselle yhteisöstä, joka kykenee yhteisymmärryksessä ja yhteistoiminnan kautta tavoittelemaan yhteistä hyvää. Tällainen yhteisöllisyys on myös demokratian edellytys. Kaikki poliittinen valta perustuu turvallisuudelle. Valtioiden sisäisen turvallisuuden analysoinnin lisäksi ulotan tarkasteluni kansainväliselle tasolle, jossa sekä valtioiden väliset historialliset suhteet että kansainvälisen talouden rakenteet vaikuttavat valtioiden sisäiseen kehitykseen. Postkoloniaalisen valtion ulkoinen ja sisäinen suvereniteetti, ja siksi myös turvallisuus, ovat puutteellisia. Ulkoiset olosuhteet häiritsevät valtion ja kansalaisyhteiskunnan vuorovaikutusta, ja siten estävät valtion sisäistä eheytymistä ja legitimiteettiä. Postkoloniaalisen valtion turvallisuusuhkien nähdään uhkaavan koko kansainvälisen järjestelmän turvallisuutta, ja tämän seurauksesta kehityskeskustelussa turvallisuus on yhä tärkeämpi aihe. Demokratioilla on paremmat mahdollisuudet tavoitella etujaan kansainvälisellä areenalla, ja siksi demokratia on paras mahdollinen poliittisen organisaation malli. Demokratiaa ja poliittista autonomiaa ei kuitenkaan voida antaa ulkoapäin, vaan sille tulee luoda sisäisesti otolliset olosuhteet valtion ja kansalaisyhteiskunnan välisen vuorovaikutuksen kautta. Tässä vuorovaikutuksessa turvallisuudella on olennainen rooli. en
dc.language.iso fi
dc.title Aesthetics of Security and Achille Mbembe's Postcolony en
dc.identifier.laitoskoodi 715
dc.type.ontasot master's thesis en
dc.type.ontasot pro gradu -tutkielmat fi
dc.type.ontasot pro gradu-avhandlingar sv
dc.type.dcmitype Text
dc.subject.discipline Development Studies en
dc.subject.discipline Kehitysmaatutkimus fi
dc.subject.discipline U-landsforskning sv
dc.format.content abstractOnly

Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
abstract.html 7.191Kb HTML View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record