Yleispätevä mies : Suomen kielen geneerinen, piilevä ja kieliopillistuva maskuliinisuus

Abstract

The study examines the androcentrism in Finnish terms for person reference: generic masculinity, covert male bias, the use of the noun ”mies” ’man, male’ in a pronominal manner and the possible grammaticalization of ”mies”. The study consists of four studies and the compilation part.

Generic masculinity (gm) in Finnish shows in masculine expressions which are used to refer to both sexes. The gm forms are compounds (e.g. ”esi-isä” lit. forefather, ’ancestor’), derivatives (e.g. ”veljeillä” < ”veli” ’brother’, ’to fraternize’), phrases such as ”uskottu mies” ’trustee, executor, administrator’, idioms (e.g. ”olla oma herransa” ’to be one’s own master’), and proverbs (e.g. ”Auta miestä mäessä, älä mäen alla” ’Help a man on the hill, not under the hill’). The gm forms are often presumed to be gender-neutral. However, in an experiment the participants (N= 150) interpreted the gm expressions as referring to men more often than their morphologically gender-neutral equivalents (e.g. ”lakimies” lit. law-man ’lawyer’ vs. ”juristi” ’lawyer’). The men interpreted the gm forms as referring to both sexes less often than the women did.

Gender-neutral person reference terms such as ”ihminen” ’human being’ may have a covert male bias. In an experiment (N= 295), the boys and the men perceived ”ihminen” as male more often than as female. In a second experiment (N= 220), the adult participants, the men more often than the women, interpreted such category names as e.g. ”tyypillinen suomalainen” ’a typical Finn’ more often as referring to men. In a series of experiments (N= 507), the boys and the young adults, the men more often than the women, perceived the referent of the pronoun ”hän” ’she, he’ more often as male. The contexts of the stimulus terms did not indicate the gender of the referent.

The noun ”mies” is also being used in place of e.g. the pronoun ”hän” to refer to a man who has been identified by his name. Data from crime articles (published 1971–1980 and 2008–2013) showed that the pronominal ”mies” is increasingly used in reference to a criminal person. In a questionnaire study (N= 80) the pronominal ”mies” with criminal reference was often perceived to have a weaker referentiality than the corresponding pronoun ”hän”. The study discusses the potential of the noun ”mies” to grammaticalize into an indefinite man pronoun (cf. e.g. indefinite ”man” in Swedish)

Suomen kieltä pidetään suhteellisen sukupuolineutraalina, koska sen substantiiveja ei jaotella feminiini-, maskuliini- eikä neutrisukuisiin (vrt. saksan die, der ja das) ja pronominitkin ovat sukupuolineutraaleja (vrt. esim. englannin feminiininen ”she”, maskuliininen ”he”). Suomenkin kaltaisessa kielessä ihmisviittaukset ovat silti usein sukupuolittuneita. Tutkimukseni kohteena on suomen yleistävä maskuliinisuus, piilomaskuliinisuus ja mies-sanan pronominaalinen käyttö.

Eri kielissä maskuliinisia ilmaisuja käytetään usein yleistävästi, yleispätevästi, viittaamaan molempiin sukupuoliin. Suomen kielessä tällaiset ilmaisut ovat yhdyssanoja (esim. ”virkamies”), johdoksia (esim. ”veljeillä”), sanaliittoja (esim. ”uskottu mies”), sanontoja (esim. ”lähteä yhtenä miehenä”) ja sananlaskuja (esim. ”auta miestä mäessä, älä mäen alla”). Esimerkiksi mies-loppuisia, yleistäviä tehtävänimikkeitä on sadoittain. Yleistäviä maskuliini-ilmaisuja pidetään usein merkitykseltään sukupuolineutraaleina. Kokeellisessa tutkimuksessani vastaajat kuitenkin tulkitsivat ne (esim. ”lakimies”) miestä tarkoittaviksi useammin kuin niiden muodoltaan sukupuolineutraalit vastineet (esim. ”juristi”). Miehet tulkitsivat maskuliini-ilmaisut molempiin sukupuoliin viittaaviksi naisia harvemmin.

Myös periaatteessa sukupuolineutraalit ihmisviittaukset kuten ”suomalainen” ja ”ihminen” voidaan tulkita herkemmin miestä kuin naista tarkoittaviksi. Tutkimuksissani pojat ja miehet tulkitsivat ”ihmisen” useammin mies- kuin naisviitteiseksi. Aikuiset, miehet naisia enemmän, tulkitsivat myös sentyyppisten nimitysten kuin ”tyypillinen televisiokatselija” viittaavan useammin mieheen. Lisäksi pojat ja aikuiset, miehet naisia enemmän, tulkitsivat hän-pronominin tarkoitteen useammin mieheksi. Ilmaisut esitettiin vastaajille käyttöyhteyksissä, joista niiden tarkoitteen sukupuoli ei ilmennyt.

Kielen maskuliinisuutta tuottaa myös se, miten mies-sanaa käytetään pronominin tavoin nimeltä mainitusta miehestä yhteyksissä, joihin soveltuisi muun muassa hän-pronomini. ”Mies-pronominilla” usein ihannoidaan miehen tekijyyttä, mutta kuvataan myös kielteistä miestoimijuutta esimerkiksi rikosjournalismissa. Tutkimuksessa käsitellään mies-sanan mahdollisuuksia kehittyä (epämääräiseksi) pronominiksi (vrt. esim. ruotsin ”man”).