Suomenruotsalaisuutta määrittämässä : Helsingin Arbetets Vänner osana ruotsinkielistä järjestökenttää 1800- ja 1900-lukujen taitteen Suomessa

Näytä kaikki kuvailutiedot

Permalink

http://hdl.handle.net/10138/16306
Julkaisun nimi: Suomenruotsalaisuutta määrittämässä : Helsingin Arbetets Vänner osana ruotsinkielistä järjestökenttää 1800- ja 1900-lukujen taitteen Suomessa
Tekijä: Packalén, Olivia
Muu tekijä: Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Yhteiskuntahistorian laitos
Opinnäytteen taso: pro gradu -tutkielmat
Tiivistelmä: Tutkimus käsittelee Helsingin Arbetets Vänner -järjestön toimintaa 1800- ja 1900-lukujen taitteessa suomenruotsalaisuuden rakentumisen näkökulmasta. Tarkastelun kohteeksi on nostettu vuodet 1891-1906 järjestön perustamisesta suomenruotsalaisen kokoomaliikkeen poliittisen ilmentymän, Ruotsalaisen kansanpuolueen syntyyn. Tarkasteluajankohta mahdollistaa niin järjestön taustan hahmottamisen kuin suunnanmuutoksen havainnollistamisen vuosien 1905-1906 yhteydessä. Arbetets Vänner -järjestöistä ei toistaiseksi ole tehty tieteellistä tutkimusta, ja oikeastaan koko ruotsinkielisen työväenliikkeen tuntemus on edelleen vähäistä. Tutkimukselle on täten tilausta. Työn tutkimustehtävä on selvittää, millaisen sisällön Helsingin Arbetets Vänner antoi suomenruotsalaisuudelle aikana, jolloin sen yläluokkainen sisältö ei enää vastannut ajan tarpeita. Suomenruotsalaisuuden määrittymistä tarkastellaan ruotsinkielisen järjestökentän sisällä, koska juuri siellä Arbetets Vänner -järjestöillä oli haastava tehtävä osoittaa, että kaikkien ruotsinkielisten yhdistäminen todella oli mahdollista. Vertailevan, diskurssianalyyttisen metodin avulla pyritään osoittamaan, miten Helsingin Arbetets Vänner konstruoi omaa suomenruotsalaisuuttaan suhteessa muiden ryhmien käsityksiin. Järjestön toimintaa ja käsityksiä verrataan ruotsalaisen puolueen, ruotsinkielisen nuorisoseura- ja työväenliikkeen sekä Rkp:n toimintaan ja käsityksiin. Samalla yhdistyksen sijoittumista aikansa järjestökentälle pohditaan suhteessa aiempiin näkemyksiin AV-liikkeen luonteesta. Arbetets Vänner teki suomenruotsalaisen kokoomaliikkeen kannalta uraa uurtavaa työtä siinä mielessä, että se oli ensimmäinen taho, joka pyrki eksplisiittisesti liittämään myös ruotsinkielisen kaupunkityöväestön kokoomaliikkeen piiriin. Pelkona oli, että radikalisoituva, suomalaiskansallisena profiloitunut työväenliike vetäisi ruotsinkielisenkin työväestön oman toimintansa piiriin. Toiminnan välitön päämäärä oli, että monipuolisen koulutustoiminnan avulla sosialismin leviäminen työväestön keskuuteen saataisiin estettyä. Toiminnan välillinen päämäärä oli ruotsinkielisten ylä- ja alaluokkien yhdistäminen yhtenäiseksi kansallisuudeksi (nationalitet). Tätä tarkoitusta varten Arbetets Vänner -järjestön oli konstruoitava sellainen käsitys suomenruotsalaisuudesta, jonka kaikki yhteiskuntaluokat voisivat omaksua. Se sisälsi piirteitä niin maaseuturuotsalaisuudesta kuin kulttuuriruotsalaisuudestakin, vaikka yläluokkaiset ja porvarilliset ajatustraditiot olivatkin monessa suhteessa vahvoja. Arbetets Vännerin kokoomaliikkeeseen tuoma lisä oli, että tietyssä mielessä se pyrki yhdistämään suomenruotsalaiset myös työläisyyden ja työnteon ympärille väittämällä, että kaikkien yhteiskuntaluokkien jäsenet olivat oikeastaan työläisiä. Mukaan liitettiin keskiluokkaiseen tapaan kuitenkin myös koulutukseen liittyviä osatekijöitä. Yläluokille käsitys yritettiin "myydä" osoittamalla, että ruotsinkieliset työläiset olivat suomenkielisiä tovereitaan sivistyneempiä; työväestölle puolestaan väittämällä, että ilman yhteistyötä kaikkien ruotsinkielisten olemassaolo Suomessa oli uhattuna. Primäärilähteinä työssä on käytetty Helsingin Arbetets Vänner -järjestön kuukausikokousten ja hallistusten kokousten pöytäkirjoja sekä Sörnäisten haaraosaston materiaalia, jota on hyödynnetty pääjärjestön materiaalia täydentävästi. Sörnäisten aineiston perusteella myös Arbetets Vänner -liikkeen yhtenäisyyttä on pohdittu. Muilta osin on pitäydytty olemassa olevassa tutkimuskirjallisuudessa.
Kuvaus: Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.
URI: http://hdl.handle.net/10138/16306
Päiväys: 2009-11-02
Oppiaine: Political History
Poliittinen historia
Politisk historia


Tiedostot

Latausmäärä yhteensä: Ladataan...

Tiedosto(t) Koko Formaatti Näytä
abstract.html 7.410KB HTML Avaa tiedosto

Viite kuuluu kokoelmiin:

Näytä kaikki kuvailutiedot